Koronaepidemia on jättänyt jälkensä monelle alalle, mutta erityisen vahvasti se on vaikuttanut ammatillisen koulutuksen käytännönläheiseen opiskeluun. SAKKI ja muut tahot ovat selvittäneet opiskelijoiden tilannetta viime keväänä ja kesänä (1. kysely, 2. kysely ja 3. kysely). Uusimmat tulokset saatiin viime viikolla, kun opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta tehdyn ja Owal Group Oy toteuttaman kyselyn tulokset saatiin julki. SAKKI oli osallistumassa kyselyn toteuttamiseen ja jakeluun ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden osalta. Selvityksessä kysyttiin myös koulutuksen järjestäjien ja opetus- ja ohjaushenkilöstön kokemuksia. Tulokset jatkavat jo viime keväänä tutuksi tullutta tilannetta:  enemmistö ammatillisen koulutuksen opiskelijoista on kokenut etäopiskelun vähintään jossain määrin henkisesti raskaaksi. Muutenkin vastaukset kertovat rankasta tilanteesta, johon toivomme nopeaa muutosta. Koko raportin voi lukea OKM:n sivuilta. Alle on koottu keskeistä havainnot.

Ammatillinen osaaminen on kärsinyt

Etäoppiminen ja työssäoppimispaikkojen väheneminen on näkynyt opiskelijoiden osaamisen kokemuksessa ja tulevaisuusnäkymissä. Jopa 43 % opiskelijoista koki, että heidän ammatillinen osaamisensa on jäänyt heikommaksi poikkeustilanteen vaikutuksesta. Yli kolmannes, 37 % opiskelijoista arvioi, että koronatilanne on heikentänyt heidän työllistymisnäkymiään. Taustalla on etäopiskelun luomat rajoitteet käytännön harjoittelulle oppilaitoksissa ja työpaikoilla, missä työelämäkontakteja on mahdollista muodostaa.

Ammatillisessa koulutuksessa muutos tarkoitti monelle opiskelijalle (22 % vastaajista) työelämässä oppimisen keskeytymistä ja opintojen uudelleen järjestelyjä muun muassa siten, että tietopuolinen opetus siirrettiin etänä toteutettavaksi. Näyttöjä siirrettiin kokonaan tai järjestettiin osin oppilaitosnäyttöinä. Useat ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat etäopetusaikana mahdollistaneet tarvittaessa lähiopetuksen pienryhmissä, mitä olemme pitäneet erittäin hyvänä. Eniten muutos on vaikuttanut palvelualoilla, mutta tilanne on vaikuttanut kaikkiin aloihin jossain määrin.

Tilanne ei välttämättä parane työllistymisen ja työssäoppimisen suhteen kovin nopeasti, jos tilanne työpaikoilla ei muutu sellaiseksi, että työssäoppimista voidaan jatkaa. 43 % opetus- ja ohjaushenkilöstöstä koki, että usea tai suuri osa opiskelijoista tulee tarvitsemaan pitkäaikaista tukea opinnoissaan koronan jälkeen. Toivommekin, että kun lähiopetukseen päästään palaamaan, jokaisen opiskelijan osaamisen taso voidaan käydä läpi ja mahdollisia puutteita korjata kohdennetulla tuella.

Opintojen eteneminen ja opetuksen laatu

Poikkeusaika on viivästyttänyt valmistumisia. Ammatillisen koulutuksen järjestäjistä 69 % kertoi, että poikkeusaika on vaikuttanut osalla opiskelijoista opintojen aikatauluihin. Keskimäärin viivästysten arvioitiin vaikuttavan 20% opiskelijoista. Noin kaksi kolmasosaa opiskelijoista koki silti, että opinnot ovat edenneet hyvin poikkeusoloista huolimatta. 

20 % opiskelijoista oli harkinnut opintojen keskeyttämistä, ja osa tästä joukosta oli sen jo tehnytkin. Taustalla olivat taloudelliset syyt, heikentyneet työllisyysnäkymät ja oma heikentynyt jaksaminen etäopetuksen aikana. Voi myös arvioida, että monelle juuri ammatillisen koulutuksen käytännönläheisyys on ollut merkittävä koulutukseen houkuttava tekijä. Korona-aikaan juuri tästä käsillä tekemisestä on jouduttu luopumaan, mikä voi helposti laskea motivaatiota. Opiskelijakyselyyn osallistuneista suuri osa, 59%, näkikin että etäopetus on heikentänyt opetuksen laatua. Toivomme, että eri puolilla Suomea päästään pian takaisin lähiopetukseen, sillä etäopetuksessa ei ole mahdollista oppia käytännön taitoja lainkaan niin kattavasti kuin lähiopetuksessa. 

Jaksaminen koetuksella

Korona on vaikuttanut monien opiskelijoiden jaksamiseen ja motivaatioon negatiivisesti, mutta positiivisia puoliakin vastauksista nousee esiin. 60 % opiskelijoista koki etäopiskelun vähintään jossain määrin henkisesti raskaaksi. Tilanteessa nähtiin myös jotain hyvää: 49 % opiskelijoista koki, että etäopiskelu ja itsenäinen opiskelu soveltuvat heille hyvin. Joillekin etäopetus toimii joustavuutensa takia, osalle tilanne on tarkoittanut pitkän koulumatkan puuttumisen luomaa aikasäästöä. 

Vaikka opiskelijahuoltopalveluiden tarve on lisääntynyt, opiskelijoista enemmistö, 62 %, koki, että heillä on ollut halutessaan mahdollisuus opiskeluhuollon palveluihin, kuten terveydenhoitajaan, koulukuraattoriin, -psykologiin tai -lääkäriin. 12 % vastaajista koki, ettei tällaista mahdollisuutta ole ollut. 37 % vastaajista koki silti tarvitsevansa opintoihin enemmän tukea kuin on saanut. Tämä korostaa tarvetta päivittää jokaisen opiskelijan tilanne niin opintojen kuin jaksamisen suhteen, kun lähiopetukseen aikanaan päästään palaamaan.

Yhteisöllisyys ja osallisuus

Lähes kaikki koulutuksen järjestäjät sekä opetus- ja ohjaushenkilöstön kyselyihin osallistuneet arvioivat, että etäopetus ja poikkeusjärjestelyt ovat vaikuttaneet opiskelijoiden osallisuuteen heikentävästi. Vaikka erilaisia toimenpiteitä yhteisöllisyyden ylläpitämiseksi onkin tehty, osallistaminen on kuitenkin ollut haastavaa. Henkilöstön kyselyyn ja opiskelijoiden kyselyyn osallistuneet ovat harvemmin tunnistaneet, että opiskelijoita on osallistettu. Opiskelijoiden arvioissa nousee usein esiin, että vaikka esimerkiksi palautetta on voitu kysyä, sen antamisella ei ole nähty olleen vaikutusta. Syksyllä kannattaakin tehdä erityisesti töitä, jotta yhteisöllisyys ja vuorovaikutus saadaan toimimaan.

Etävälineet

Suuri osa, 75 %, opiskelijoista koki, että heillä on ollut riittävät välineet etäopetuksen osallistumiseen, riittämätön tilanne oli ollut 16%:lla. Verkkoyhteyden kanssa on ollut haasteita 13 %:lla. Oletamme, että vastaajat tarkoittavat välineistöä tietopainotteista opetusta ajatellen; kovin monella tuskin on hitsipilliä tai harjoitusmoottoria kotonaan. Tällaisten laitteistojen ja ohjelmistojen puuttuminen onkin rajannut opintomahdollisuuksia etäopiskeluaikaan. 

Näyttöjä on pystytty toteuttamaan etänä verkkoyhteyksillä tai muilla dokumentaation tavoilla, esim. videokuvaa, ääntä tai valokuvia käyttämällä. Pidämme erittäin hyvänä, että opetushenkilöstö on pystynyt nopeasti luomaan vaihtoehtoisia ja joustavia tapoja osaamisen osoittamiseen, vaikka eri tavoilla onkin omat haasteensa. Näitä erilaisia, joustavia näytön antamisen tapoja kannattaa kehittää myös jatkossa hyödynnettäväksi.

Miten tästä eteenpäin?

Tuloksien perusteella näkyy vahva tarve toimenpiteille, joilla varmistetaan riittävä opiskelijahuollon saatavuus ja resurssit vastata kasvaviin mielenterveyden ongelmiin. Samoin tulee kiinnittää erityistä huomiota opiskelijoiden yhteisöllisyyteen, vuorovaikutusmahdollisuuksiin ja aitoon kuulemiseen opetusta ja ohjausta toteutettaessa. Yhtä lailla tärkeää on riittävän tuen tarpeen huomioiminen ja tarjonta matalalla kynnyksellä. Tämä tarkoittaa myös konkreettisten laitteiden saatavuutta ja käyttötukea. Lisäksi nyt koostettujen tulosten valossa korostuu tarve varmistaa ja kehittää käytäntöjä, joilla tuetaan paitsi opiskelijoita ammatillisen osaamisen saavuttamisessa, myös jo valmistuneita jatko-opintoihin ja työelämään siirtymisessä. Näin voidaan varmistaa, etteivät nyt valmistuneet jää tyhjän päälle.