Amisbarometri

Amisbarometri on avoin data-periaatteeseen perustuva valtakunnallinen tutkimus. Amisbarometri ei ole pelkkää tiedon keräämistä. Se on koko ammatillisen koulutuskentän kanssa yhdessä luotu kokonaisuus, jonka avulla tuotamme kattavan kokonaiskuvan kaikkien Suomen ammattiin opiskelevien arjesta!

Tutkimuksen tulokset

SISÄLLYS

Tutkimuksessa on kahdeksan eri osiota, jonka alta löytyy teemaan liittyviä kysymyksiä. Tutustu vuoden 2024 tutkimustuloksiin sekä vertaile aikaisempien tutkimuksien tuloksia Microsoft Power BI työkalun avulla. 

A Taustatiedot
B Nykyiset opinnot
C Nykyiseen koulutukseen hakeutuminen
D Kokemukset opiskelusta
E Opetus ja ohjaus
F Opiskeluympäristö
G Työpaikalla tapahtuva oppiminen
H Opintojen eteneminen
I Työssäkäynti
J–K Toimeentulo ja asuminen
L–M Vapaa-aika hyvinvointi
N Epäasiallinen kohtelu
O Työelämä ja tulevaisuus

Mikä Amisbarometri?

Amisbarometrin tiedonkeruu on tieteellisesti toteutettu kokonaisotantaan perustuva kysely, jonka aineisto on tarkoitettu vapaasti hyödynnettäväksi tutkimus- ja asiantuntijakäyttöön, medialle ja oppilaitosten omiin tarpeisiin. Amisbarometri kerättiin ensimmäisen kerran keväällä 2015 sekä tämän jälkeen vuosina 2017, 2019, 2022 ja 2024.

Tutkimuksen rahoituksesta vuoden 2024 osalta vastaavat SAKKI, OTUS, Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Teollisuusliitto.

Me SAKKIssa haluamme tehdä suomalaisesta ammatillisesta koulutuksesta maailman parasta. Ajatus työkalusta, joka auttaisi saavuttamaan unelmamme syntyi vahingossa. Epävirallinen illanvietto hollantilaisen sisarjärjestön JOBin vieraana synnytti idean ennennäkemättömän laajasta opiskelijoiden itse tuottamasta tutkimuksesta.

Tutkimuksesta, jonka avulla tuotetaan luotettavaa ja monipuolista dataa amisten elämästä, arjesta sekä ammatillisen koulutuksen laadusta kaikkien avoimeen käyttöön. Syntyi ajatus Amisbarometrista. Ensimmäinen Amisbarometri toteutettiin vuonna 2015.

Miten voin käyttää aineistoa?

Amisbarometri on kaikille avoin. Aineistoa on mahdollista käyttää kahdella tavalla:

1. Tällä sivustolla kuka tahansa voi tarkastella kyselyn tuloksia.

2. Jos olet tutkija tai opinnäytetyötä tekevä opiskelija, voit hakea Yhteiskuntatieteelliseltä tietoarkistolta tutkimuslupaa koko aineiston käyttöön.

Amisbarometri 2024

Tutustu digitaaliseen esitteeseemme Amisbarometrista.

KYSYTTÄVÄÄ AMISBAROMETRISTÄ?

Tässä tilanteessa sinua auttaa

Suvituuli Lundmark
edunvalvonnan asiantuntija (edunvalvonta ja vaikuttaminen)
Sara Siponmaa
Hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden asiantuntija (opiskelijakunnat, hankekumppanuudet)

Kysymyksiä

Tässä Amisbarometriin liittyviä kysymyksiä. 

Miten Amisbarometri on toteutettu?

Amisbarometri-kyselyn osallistujiksi kutsutaan kaikki ammatillista koulutusta tarjoavat oppilaitokset. Kyselyyn vastaaminen on jokaisen oppilaitoksen valinta, mutta suosittelemme järjestämään oppituntien yhteydessä, jotta mahdollisimman monet opiskelijat saisivat tilaisuuden vastata ja vastauskato olisi mahdollisimman pientä ja satunnaista. Jokaiselle oppilaitokselle on luotu oma oppilaitosta ja opiskelijaryhmää yksilöivä tunnus, jonka avulla kyselyn saa auki.

Miten Amisbarometrissa on huomioitu tutkimuseettiset näkökulmat?

Tutkimuseettiset näkökulmat on huomioitu Amisbarometrin kaikissa vaiheissa. Tiedonkeruu, aineiston käsittely sekä sen julkaisu ja arkistointi on suunniteltu ja toteutettu yleisiä tutkimusetiikan periaatteita noudattaen.

Kyselyn saatteessa on kerrottu vastaajille tutkimusaineiston käytöstä ja arkistoinnista. Kaikkia vastauksia on käsitelty nimettöminä ja täysin luottamuksellisesti eikä suoria tunnistetietoja, kuten nimeä tai henkilötunnusta, ole kerätty tutkimuksen missään vaiheessa.

Kyselyn valmistuttua alkuperäiset vastaukset on arkistoitu Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön myöhempää tutkimuskäyttöä varten ja luovutettu Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon. Arkistoituja vastauksia tutkimusaineistonaan käyttäviltä edellytetään aineiston käyttöä koskeva kirjallinen käyttöehtositoumus.

Muokattu aineisto, johon ei sisälly tunnistetietoja, ja jonka osalta on vielä erikseen varmistettu, että siitä ei pysty tunnistamaan vastaajia, luovutetaan avoimen datan periaatteella myös muuhun käyttöön, jolloin sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi tutkimuksessa tai koulutuksen kehittämisessä.

Miksi Amisbarometri toteutetaan?

Amisbarometri toteutetaan tuottamaan kattavaa ja monipuolista tietoa Suomen ammattiin opiskelevista. Barometrin tuloksilla pyritään paikkamaan tiedollista aukkoa nuorten elämästä ja arjesta aina koulutuksesta asuinoloihin ja sosiaalisiin kysymyksiin asti.

Tuottamalla tietoa ammattiin opiskelevista kehitämme ammatillista koulutusta ja tuomme samalla esiin amisten asiaa. Amisbarometri on amisten ääni yhteiskunnallisessa koulutuskeskustelussa.

Medialle

Ammatillisen koulutuksen suosio ja laatu on kasvanut tasaisesti 1990-luvulta alkaen, ja tällä hetkellä jo hieman yli puolet ikäluokasta valitsee ammatillisen koulutuksen peruskoulun päätettyään. Opiskelijoiden määrästä ja koulutussektorin kasvaneesta suosiosta huolimatta ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista ei aikaisemmin ole ollut saatavilla yhtä aikaa monipuolista, luotettavaa ja ajantasaista tietoa. Amisbarometri mahdollistaa nyt ensimmäistä kertaa ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien moninaisten elämäntilanteiden huomioon ottamisen koko maassa.

Amisbarometrin aineisto on ennennäkemättömän laaja; aiemmista tutkimuksista poiketen pyrkimyksenä on tavoittaa kaikki oppilaitosmuotoisen opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisessa peruskoulutuksen opiskelijat. Laaja aineisto tuo aiempaa paremmin esiin erityisesti ilmiöiden taustalla vaikuttavat tekijät. Aineisto maalaa samalla monipuolista kuvaa suomalaisten amisten elämästä sekä arjesta.

Me Amisbarometrin tekijät haluammekin lämpimästi kannustaa tutustumaan tuotettuun aineistoon ja raportoimaan siitä ajankohtaisia, mielenkiintoisia, uusia ja yllättäviä nostoja laajalti koko kansalle.

Tutkijalle

Amisbarometri on paitsi valtakunnallisesti laajin toisen asteen ammatillista koulutusta tarkasteleva tutkimus, myös vapaasti hyödynnettävissä tutkimuskäyttöön. Koko Suomen kattava kahden vuoden välein toistettava tiedonkeruu mahdollistaa ammatillisen koulutuksen osalta täysin uudenlaisen tutkimuksellisen tarkastelun. Hienosyisempää tarkastelua tarvitaan jo siksi, että ammatilliseen koulutukseen tullaan usein monenlaisista lähtökohdista. Monella uusista opiskelijoista on jo jokin aiempi tutkinto, ja noin puolet ammatilliset opinnot aloittavista tulee suoraan peruskoulusta.

Viime vuosien kyselytutkimukset ovat käsitelleet joko laajemmin koko nuorisoryhmää tai keskittyneet johonkin rajattuun teemaan, mikä asettaa huomattavia rajoituksia tulosten yleistettävyydelle eikä mahdollista ilmiöiden taustalla vaikuttavien tekijöiden tarkastelua. Amisbarometri mahdollistaa ensimmäistä kertaa ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien moninaisten elämäntilanteiden tutkimisen koko maassa.

Amisbarometri toteutetaan ensimmäistä kertaa vuonna 2015 ja toistetaan sen jälkeen kahden vuoden välein.

Opettajille ja opiskelijoille

Amisbarometrin tulosten avulla voi seurata Suomen ammatillisen koulutuksen kentän kehitystä. Sivuilta voi lisäksi hakea inspiraatiota ja kehitysideoita oman oppilaitoksen arjen kehittämiseksi.

Julkisten tulosten lisäksi oppilaitoskohtaiset tulokset tarjoavat oppilaitoksille arvokkaan kehitystyökalun ja arvokasta tietoa opetuksesta sekä opiskelijoista heidän itsensä näkökulmasta. Oppilaitoskohtaisia tuloksia voit tiedustella Otuksen tutkija Jukka-Pekka Jänkälältä: [email protected].

Amisbarometrin aineisto antaa mahdollisuudet luoda laadullista vertailtavuutta, mutta tavoitteena ei ole luoda ammatillisen koulutuksen ranking-listauksia tai luoda keinotekoisia eroja eri oppilaitosten tai oppiaineiden välille. Amisbarometrin aineiston perusteella tämänkaltaisten luokitusten tekeminen olisi myös mahdotonta, sillä mikään kysely – laaja tai suppea – ei voi tavoittaa kaikkia koulutukseen ja elämään liittyviä taustatekijöitä perinpohjaisesti. Lisäksi Amisbarometriä tehdessämme meillä on ollut vankka näkemys siitä, että kyselyssä keskitymme tarkastelemaan opiskelijoiden kouluviihtyvyyttä, hyvinvointia ja tulevaisuudennäkymiä turhan arvosanojen tuijottelun sijasta.