SAKKI ry:n lausunto sivistys- ja tiedejaostolle
15.10.2020

Asia: HE 146/2020 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2021 

Keskeiset kannat:

  • Pidämme ammatillisen koulutuksen saamaa lisärahoitusta tervetulleena ja tarpeellisena, mutta sen tulisi pohjautua pysyvään rahoitukseen pitkäjänteisen toiminnan mahdollistamiseksi

Tarkemmat kommentit

Ammatillinen koulutus (29.30): Ammatillisen koulutuksen uudistamisen eteneminen ja näkymät mm. osaamisen ja työllistymisen kannalta?

Sekä opiskelijoilta saamamme palaute että viimeisin Amisbarometri (2019) vahvistavat, että opiskelijat kaipaisivat vahvempaa ohjausta ja opetusta työelämään siirryttäessä. Samoin työpaikoilla tapahtuvaan oppimiseen (koulutussopimus ja oppisopimus) saatava tuki on hyvin vaihtelevaa ja on liian yleistä, että opettajat eivät pääse käymään työssäoppimispaikoissa. Ongelma koskee niin HOKSin läpikäymistä työssäoppimisjaksojen alkaessa että niiden aikana. Tästä näkökulmasta katsottuna tulevaisuusinvestointina myönnetty lisärahoitus opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen on erittäin tervetullutta ja olemme siitä hyvin kiitollisia. Tarve opetukseen on kuitenkin pysyvää ja rahoituksen ei tulisi olla erillisistä hauista kiinni. Erillisrahoituksena myönnetty raha vie hakuineen resursseja muusta toiminnasta eikä myöskään mahdollista hyvää ja pitkäjänteistä henkilöstöpolitiikkaa.

Rahoituksen riittävyys ja toimenpiteet opetuksen laadun ja tasa-arvon parantamiseksi? Toimenpiteet koronaepidemian haittavaikutusten vähentämiseksi?

Pidämme tervetulleina hankekokonaisuuksia, joilla pyritään vahvistamaan opetuksen laatua ja tasa-arvoa. Niissä on hahmotettu hyvin oikeita tavoitteita ja toimenpiteitä tilanteen kehittämiseksi. Pidemmällä aikavälillä rahoituksen tulisi olla pysyvää, jotta toimintaa voisi suunnitella pitkäjänteisemmin. 

On hyvä että koronaan liittyviin poikkeustoimiin myönnettiin alkusyksystä lisärahoitusta. Saamassamme palautteessa näkyy vaihteleva opiskelijoiden kontaktointi, johon resurssien turvaaminen osaltaan vastaisi kun kontaktointiin osallistuvaa henkilökuntaa olisi mahdollista lisätä. Syksyllä toteutetut, paikalliset toimenpiteet haittavaikutusten vähentämiseksi ovat olleet kohtuullisen toimivia ja monin paikoin on löytynyt hyvä tasapaino terveysturvallisuuden ja lähiopetuksen toteuttamisen välille. Näemme suurena haasteena niin osaamisen turvaamisen kuin hyvinvoinnin kannalta siirtymisen nykyistä laajempaan etäopetukseen. Jos tarve tällaiseen siirtymään ilmenee, pidämme tärkeänä vahvaa ja tiivistä opiskelijoiden kontaktointia. Tilanteen pitkittyessä näemme uhkana, että osa opiskelijoista tippuvat tai jättäytyvät opintojen ulkopuolelle. Tällaisten opiskelijoiden opintojen loppuun saattamista tulisi miettiä, jotta siinä vaiheessa kun voidaan palata käytännön töiden parissa tapahtuvaan oppimiseen esimerkiksi etsivällä nuorisotyöllä olisi tehtävään tarpeeksi resursseja.