Koulurauhan julistus järjestetään tänä vuonna jo 33. kerran, ja teemaksi valikoitui ylivieskalaisten oppilaiden toimesta mainio ja hyvinkin ajankohtainen “Erilaisuus on rikkaus”. Kirjoittamassaan julistuksessa koululaiset pohtivat, että koulurauha voi merkitä sitä, että kaikilla on turvallinen olo koulussa. “Kukaan lapsi, nuori tai aikuinen ei saisi kokea syrjintää tai kiusaamista erilaisuuden takia. Kaikilla on oikeus olla oma itsensä”, pienet ja isommat oppilaat vaativat.
Me SAKKIssa voimme helposti yhtyä julistuksen sanomaan. Haluamme samalla nostaa esille vakavan huolemme siitä, miten rasistinen keskustelukulttuuri, avoin vihapuhe ja toisaalta ymmärtämättömyys siitä, mitä kaikkea rasismi on, vaikuttavat oppilaitoksissa erityisesti vähemmistöihin kuuluvien opiskelijoiden hyvinvointiin. Tuoreimmasta Amisbarometrista käy ilmi, että kyse on todellisesta ongelmasta: Yli 15 % niistä opiskelijoista, jotka eivät puhu suomea tai ruotsia äidinkielenään, on kokenut syrjintää tai halventamista muiden opiskelijoiden taholta etnisen tai kulttuurisen taustan perusteella. Opettajien taholta vastaava luku on lähes 12 %. Rasismin kitkemiseksi tarvitaan myös todellisia tekoja eikä pelkästään korulauseita ja pöytälaatikkosuunnitelmia.
Median kautta on käynyt ilmi, että isolle osalle suomalaisia rasismin käsite on epäselvä (tekstiä lukevat voivat tarkistaa termin sisällön esim. TÄÄLTÄ). Tämä varmasti haastaa myös ammatillisissa oppilaitoksissa työtä yhdenvertaisuuden eteen. Moni saattaa ajatella rasismin olevan lähinnä etniseen, näkyvään vähemmistöön kohdistuvaa suoraa haukkumista tai väkivaltaa. Jos tällaista ei vaikkapa oppilaitoksessa havaitse, voi syntyä vääristynyt mielikuva, että rasismia ei ikään kuin olisi. Rasismi on kuitenkin myös tahattomia rodullistavia ajatuksia ja ennakkoluuloja, joita valkoisilla ihmisillä on. Tämän seikan myöntäminen on yhdenvertaisuustyön ytimessä: Kunkin meistä olisi tärkeää oppia tunnistamaan niitä arkisia kielteisiä ajatusmalleja, jotka liittyvät muihin etnisiin ja kulttuurisiin ryhmiin, ja haastaa itseämme pohtimaan, mistä käsityksemme ovat syntyneet sekä pyrkiä toimimaan paremmin.
Miten rasismi sitten voi vaikuttaa ammatillisissa oppilaitoksissa? Parhaiten sen vaikutuksista voivat kertoa sitä kokeneet henkilöt itse. On kuitenkin löydettävissä tutkimustietoa siitä, että se on vakava uhka mielenterveydelle. Se lisää turvattomuuden kokemuksia niin syrjinnän ja häirinnän kohteeksi joutuvien kuin myös muidenkin ihmisten kohdalla. Rasismi heikentää opintoihin kiinnittymistä ja lisää riskiä tippua pois koulutuksen piiristä. Lisäksi se vaikuttaa kokemuksiin siitä, miten voi vaikuttaa omassa oppilaitoksessaan sekä laajemmin yhteiskunnassa.
Yhdenvertaisuuden edistäminen on koulutuksen järjestäjien lakiin perustuva velvollisuus. Myös opiskeluhuoltolaki tähtää siihen, että kaikilla opiskelijoilla olisi turvallinen olo opiskella omassa oppilaitoksessaan sekä mahdollisuus hyvinvointiin ja osallisuuteen. Alla joitain keinoja, joiden avulla rasismia on mahdollista torjua ammatillisissa oppilaitoksissa:
- Luokaa turvallisemman tilan periaatteet. Osallistakaa ohjeiden luomiseen opiskelijoita, jolloin heidän on helpompi sitoutua niihin. Tehkää näkyväksi, että oppilaitoksessa ei hyväksytä rasismia.
- Järjestäkää yhteisöllisiä tapahtumia, joiden myötä opiskelijat pääsevät tutustumaan toisiinsa. Tukekaa opiskelijoiden tunnetaitoja ja perehdyttäkää yhdenvertaisuusasioihin. Etsikää keinoja lisätä myös opiskelijoiden ja henkilöstön välistä vuoropuhelua.
- Nimetkää oppilaitoksen tapahtumiin häirintäyhdyshenkilöt, jotka on koulutettu toimimaan syrjintä- ja häirintätilanteissa.
- Luokaa oppilaitoksen nettisivuille palautelomake, jonka kautta opiskelijat voivat halutessaan anonyymisti kertoa häirintä- ja syrjintätilanteista.
- Huomioikaa moninaisuus rekrytoinneissa ja vaikuttamisen paikoissa sekä yhdenvertaisuuskoulutus henkilöstön perehdytyksessä.
Lopuksi on hyvä muistuttaa koulurauhan julistuksen sanoin: “Maailma olisi mustavalkoinen, tylsä ja ankea, jos meidän kaikkien pitäisi mahtua samaan muottiin. Erilaisuus ei ole este vaan mahdollisuus. Yhdessä voimme tukea ja kannustaa kaikkia olemaan yksilöitä!”
Kirjoittanut: SAKKI ry:n hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden asiantuntija Sara Siponmaa