Opiskelu-uupumus ei ole mitään pullamössösukupolven hyysäystä vaan ihan aikuisten oikea asia, johon on syytä suhtautua vakavasti. Uupumuksen pitkittyessään se voi johtaa masennukseen, koulusta pois jäämiseen ja sitä kautta yhteiskunnasta syrjäytymiseen. Yhteiskunnalle pitkittynyt opiskelu-uupumus voi tulla todella kalliiksi. On arvioitu, että yksi syrjäytynyt nuori maksaa valtiolle noin miljoona euroa.
Fun fact: Vuonna 2019 15–29-vuotiaita syrjäytyneitä nuoria oli 60 100.
Opiskelu-uupumus on aiheena ajankohtainen, sillä vuoden 2017 kouluterveyskyselyyn vastanneista ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevista tytöistä (9,8%) ja pojista (4,3%) ovat kokeneet opiskelu-uupumusta.
Oppilaitoksen yleinen ilmapiiri, opiskeluterveydenhuolto ja opettajat ovat keskeisessä asemassa opiskelu-uupumuksen ennaltaehkäisyssä. Tämän vuoksi on tärkeää kuunnella ja keskustella opiskelijoiden omista näkemyksistä siitä, miten opiskelu-uupumusta voitaisiin ennaltaehkäistä.
Mistä uupumus johtuu?
Opiskelijan kohdatessa lisääntyneitä vaatimuksia koulua ja opintoja kohtaan opiskelija alkaa tuntea paineita ja stressiä. Pitkä aika stressin ja paineiden alla ja nuoren kykenemättömyys käsitellä näitä tunteita saavat aikaan opiskelu-uupumusta. Yhteiskunnan arvojen koventumisen ja epävarmuuden tulevaisuudesta, jotka ilmenevät kilpailun korostumisena opiskelussa, huippusuoritusten tavoitteluna sekä yksilöiden korostamisena.
Opiskelussa haasteiden kohtaamisen ja rentoutumisen tulisi olla tasapainossa. Stressinsietokyky ja hyvä itsetunto liitetään hyvään mielenterveyteen. Positiiviset odotukset tulevaisuudesta auttavat nuorta kohtaamaan ongelmia joustavammin ja tätä kautta hänen on helpompi saavuttaa tavoitteensa.
Opiskelu-uupumuksen kolme ilmenemismuotoa;
1. Uuvuttava väsymys, ei mene edes nukkumalla pois.
2. Kyynisyys opintoja kohtaan.
3. Riittämättömyyden tunne.
Mikä avuksi?
On arvioitu, että kahden syrjäytyneen nuoren vuositasolla aiheuttamilla kustannuksilla voitaisiin samaksi ajaksi palkata yksi terveydenhoitaja lisää opiskeluhuoltoon tekemään ennaltaehkäisevää työtä. Perustellusti voidaankin nähdä opiskelu-uupumuksen ennaltaehkäisemisen tulevan yhteiskunnalle halvemmaksi, puhumattakaan inhimillisen kärsimyksen vähenemisestä.
SAKKIn asema ja vaikutus liittyen opiskelu-uupumukseen on halutessaan vahva. SAKKI korostaa järjestöä avainsanoilla: #amistenasialla #meamikset #ylpeästiamis
Puhutaan amisten opiskelun ja ammattitaidon arvostuksen korostamisesta sekä opetuksen laadukkuudesta, näihin kaikkiin sisältyy keskeisesti amis, jonka hyvinvointi on meidän prioriteettimme. Elinikäistä oppimista ei edistetä, ellei opiskelijan hyvinvointi saa tarpeeksi huomiota.
Jaksaa, jaksaa? -hanke
Jaksaa, jaksaa? -hankeen tarkoitus on vähentää lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien nuorten kokemaa uupumusta ja lisätä opiskeluintoa.
”Minä olen Jenna Wahlstén,
Suomen Ammattiin Opiskelevien Liiton varapuheenjohtajaehdokas.
Seison Suomen amisten jaksamisen ja mielenterveyden takana.”
Jenna Wahlstén on ehdolla SAKKIn varapuheenjohtajaksi. Tutustu Jennaan ja muihin ehdokkaisiin paremmin sivulla liittokokous.