Opintojen kolmannella asteella tulee olla aidosti mahdollisia myös ammatillisen tutkinnon suorittaneille, toteaa opiskelijajärjestöt Finlands Svenska Skolungdomsförbund – FSS rf, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI, Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU, Suomen Ylioppilaskuntien Liitto – SYL ja LSK Liberaalit opiskelijat. Suomessa ammatillisessa koulutuksessa opiskelee vuosittain noin 320 100 henkilöä (2019). Ammatillinen tutkinto ei merkitse yhtä paljon kuin ylioppilastutkinto nykyisen järjestelmän mukaan, kun enemmistö tulee valituksi kolmannelle asteelle ylioppilastutkinnon perusteella. Ammatillinen koulutus antaa ammatin ja valmiudet työelämään, mutta tulevaisuudessa työmarkkinoilla vaaditaan enenevissä määrin korkeampaa koulutusta.  

Elinikäisestä oppimisesta on tullut edellytys pärjätä työelämässä, ja suomalaisen koulutusjärjestelmän hienous on mahdollisuus siirtyä koulutusmuodoista ja asteilta valitsemaansa suuntaan. Tästä on hyvin tärkeää pitää kiinni myös tulevaisuudessa, ja luoda aidosti saavutettavia koulutuspolkuja, toteavat järjestöjen puheenjohtajat yhdessä.  

Korkeakoulujen opiskelijavalintoja on uudistettu viime vuosina merkittävästi. Todistusvalintojen määrää on nostettu, ja ensimmäistä kertaa vuonna 2020 myös ammatillisella perustutkinnolla on ollut mahdollista hakeutua suoraan opiskelemaan. Muutos on erittäin tervetullut ja antaa enemmän painoarvoa ammatilliselle tutkinnolle ylioppilastutkinnon rinnalla. Päätös kiintiöistä eri todistuksilla on korkeakoulujen vastuulla, ja aloituspaikkoja tarkasteltaessa on silti havaittavissa voimakas painotus yo-todistukselle. Yliopistoilla on autonominen asema määritellä, miten opiskelijavalintoja tehdään, ja nykyisellään aloittavista yliopisto-opiskelijoista noin muutamalla prosentilla on ammatillinen tutkinto taustalla. Tällä hetkellä yliopistoon voi tulla todistusvalinnalla valituksi ainoastaan ylioppilastutkinnolla.  

Marinin hallituksen tavoitteena on, että vuonna 2030 yli puolet 25-34-vuotiaista on korkeasti koulutettuja. Tavoitetta on mahdotonta saavuttaa, mikäli ammattiin opiskelevia ei yhä enemmän tule valituksi korkeakouluihin. Osalle ammatillisen tutkinnon suorittaneista voi olla jopa epäselvää, että heillä on mahdollisuus hakeutua yliopistoon ylioppilaiden tavoin. Hallituksen antamat lisäresurssit ammatilliselle puolelle oppivelvollisuuden pidentämisen yhteydessä onkin kohdistettava vahvasti siihen, että opiskelijat tietävät tosiasiallisesti mahdollisuuksistaan hakeutua kolmannelle asteelle, ja halukkaita kannustetaan siihen.  

Ammatillinen koulutus on arvokas koulutusmuoto itsessään ja antaa valmiudet työelämään, mutta aivan yhtä lailla myös jatko-opintoihin lukiokoulutuksen rinnalla. Korkeakoulujen tulee tarkastella kriittisesti suhtautumista ammatillisiin opiskelijoihin, ja luoda tasavertaisimpia mahdollisuuksia tulla valituiksi korkeakouluihin.  

Ammattikorkeakouluissa todistuskiintiöitä tulee merkittävästi tasapainottaa ja yliopistoissa pohtia todistusvalinnan mahdollisuutta myös ammatillisen puolen hakijoille. On kohtuutonta, että 15-16-vuotiaana tehty päätös toisen asteen opintojen suhteen vaikuttaa lähes ratkaisevasti siihen, miten kolmannelle asteelle pystyy hakeutumaan ja tulemaan valituksi, päättävät järjestöjen puheenjohtajat. 

Allekirjoittajat:

Jutta Vihonen, puheenjohtaja, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI
Alexandra Wegelius, puheenjohtaja, Finlands Svenska Skolungdomsförbund
Henriikka Mastokangas, puheenjohtaja, Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU
Annika Nevanpää, puheenjohtaja, Suomen Ylioppilaskuntien Liitto – SYL
Anna Oksanen, puheenjohtaja, LSK Liberaalit opiskelijat