Uutiset / 08.03.2018

SAKKI huolis­saan amma­til­li­sen perus­tut­kin­non keskeyt­tä­nei­den määrän kasvus­ta

Opetushallitus julkai­si tänään yli 100 000 opis­ke­li­jan tieto­jen pohjal­ta tehdyn Ammatillisen koulu­tuk­sen läpäi­syn määräl­li­sen seuran­nan selvi­tyk­sen luku­vuo­del­ta 2016–2017. Selvityksen mukaan 11,4 prosent­tia amma­til­li­sen perus­tut­kin­non opis­ke­li­jois­ta keskeyt­tää tutkin­non ennen valmis­tu­mis­ta, kun luku­vuon­na 2013–2014 keskeyt­tä­nei­den osuus oli 8,6 prosent­tia.

Selvityksessä esiin nousi­vat erityi­ses­ti nuoret aikui­set (20–24-vuotiaat), vieras­kie­li­set sekä erityi­sen tuen tarpees­sa olevat opis­ke­li­jat. Esimerkiksi erityi­sen tuen opis­ke­li­joi­den kohdal­la keskeyt­tä­mis­pro­sent­ti oli 14,5, joka on huomat­ta­vas­ti suurem­pi kuin kaik­kien opis­ke­li­joi­den keskeyt­tä­mis­pro­sent­ti.

– Ammatillisen koulu­tuk­sen leik­kauk­set ovat varmas­ti yksi selitys keskeyt­tä­mis­ten määrän kasvuun. Leikkaukset ovat johta­neet opetuk­sen ja ohjauk­sen vähe­ne­mi­seen oppi­lai­tok­sis­sa ja siten opis­ke­li­joi­den moti­vaa­tio osal­lis­tua opetuk­seen on laske­nut. Selvityksessä käy myös ilmi, että erot keskey­tys­ten määris­sä oppi­lai­tos­ten välillä ovat suuria ja tämä on yhden­ver­tai­suu­den näkö­kul­mas­ta huoles­tut­ta­va kehi­tys­kul­ku, toteaa SAKKI ry:n puheen­joh­ta­ja Jasmina Khabbal.

Joulukuussa julkais­tus­sa SAKKIn ja Opiskelun ja koulu­tuk­sen tutki­mus­sää­tiö Otuksen Amisbarometrissä opis­ke­li­joi­den tyyty­mät­tö­myys oman alan lähio­pe­tuk­sen vähäi­syy­teen oli kasva­nut huomat­ta­vas­ti vuoden 2015 baro­met­ris­tä. Vuoden 2017 baro­met­ris­sä 32 prosent­tia opis­ke­li­jois­ta ilmoit­ti kaipaa­van­sa nykyis­tä enemmän oman alan opet­ta­jan antamaa opetus­ta. Tulos viittaa siihen, että lähio­pe­tuk­sen lisää­mi­nen oppi­lai­tok­sis­sa vähen­täi­si opis­ke­li­joi­den keskeyt­tä­mis­tä nykyi­ses­tä.

Oppivelvollisuusiän nostosta apua keskeytysten vähentymiseen

Kaikista vuosina 2016–2017 amma­til­li­ses­ta perus­tut­kin­nois­ta eron­neis­ta 80,7 prosent­tia oli suorit­ta­nut pohja­kou­lu­tuk­se­naan vain perus­kou­lu­tut­kin­non. Suurin osa amma­til­li­sen perus­kou­lu­tuk­sen keskeyt­tä­neis­tä jääkin pelkän perus­as­teen koulu­tuk­sen varaan.

– SAKKIn esit­tä­mä oppi­vel­vol­li­suusiän nosto auttai­si erityi­ses­ti tätä ryhmää, sillä oppi­vel­vol­li­suusiän nostol­la voidaan taata juuri näille nuoril­le riit­tä­vä tuki toisen asteen tutkin­non suorit­ta­mi­seen. Oppivelvollisuusiän nosto lisää kuntien ja koulu­tuk­sen järjes­tä­jien velvol­li­suuk­sia tarjota tukea ja palve­lui­ta perus­kou­lun päät­tä­väl­le opis­ke­li­jal­le siten, että hän pystyy suorit­ta­maan toisen asteen tutkin­non loppuun asti, kertoo Khabbal.

Opetushallitus esittää selvi­tyk­ses­sä myös suosi­tuk­sia keskeyt­tä­mi­sen vähen­tä­mi­sek­si. Ehdotuksiin kuulu­vat mm. seuran­nan lisää­mi­nen, riski­ryh­mien ja riski­te­ki­jöi­den tunnis­ta­mi­nen sekä keskey­tys­ten syihin puut­tu­mi­sen.

– Opetushallituksen selvi­tyk­ses­sä esit­tä­mät suosi­tuk­set ovat hyviä ja tarpeel­li­sia, mutta eivät yksin riitä ongel­man ratkai­se­mi­sek­si. Ammatillinen koulu­tus tarvit­see talou­del­li­sia panos­tuk­sia, jotta opetuk­sen ja ohjauk­sen määrä ja laatu saadaan riit­tä­väl­le tasolla. Lisäksi oppi­vel­vol­li­suusiän nostoa tulisi alkaa selvit­tä­mään mahdol­li­sim­man pian.” linjaa Khabbal.