Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama laaja-alainen oppivelvollisuuden pidentämistä koskeva seurantaryhmä aloittaa työskentelynsä maanantaina 7.10.2019. Toisen asteen opiskelijajärjestöt Finlands Svenska Skolungdomsförbund, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI, Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ja Suomen Lukiolaisten Liitto ovat laatineet oman mallinsa pääministeri Rinteen hallituksen hallitusohjelmaan kirjatun oppivelvollisuuden pidentämisen toteuttamiseksi.
Toisen asteen opiskelijajärjestöjen malli oppivelvollisuuden pidentämiseksi käsittelee kuutta pääteemaa: sujuvaa siirtymää peruskoulusta toiselle asteelle, opiskelijalle mielekästä opiskelupaikkaa, ohjausta ja opintopolun joustavuutta, opiskelijan oikeuksia ja velvollisuuksia, maksutonta koulutusta ja toimeentuloa sekä hyvinvointia ja opiskelijahuoltoa.
”Mallillamme haluamme avata keskustelun ja yhteistyön siitä, kuinka pidentyvä oppivelvollisuus voidaan toteuttaa opiskelijan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Olennaista on rakentaa ratkaisu, joka korostaa opiskelijan opiskelumotivaatiota, itsemääräämisoikeutta ja hyvinvointia”, kertovat opiskelijajärjestöjen puheenjohtajat.
Toisen asteen opiskelijajärjestöt katsovat, että oppivelvollisuuden pidentämisen on laajennettava nuoren tosiasiallista valinnanvapautta opiskelumuodostaan, -paikastaan tai -alastaan, eikä oppivelvollisuuden laajentaminen saa poistaa vapaata hakeutumisoikeutta toisen asteen koulutukseen. Järjestöt muistuttavat, että oppivelvollisuuden pidentäminen vaatii laajoja muutoksia nykyiseen lainsäädäntöön.
”Oppivelvollisuuden pidentäminen edellyttää lukuisten muiden ratkaistavien asioiden lisäksi esimerkiksi toisen asteen koulutuksen aitoa maksuttomuutta, opiskelijoiden ohjauksen ja tukipalveluiden laajentamista, toisen asteen opiskelijoiden opintotuen ja koulumatkatuen kehittämistä sekä opetuksen määrän turvaamista”, puheenjohtajat muistuttavat.
Oppivelvollisuuden pidentämistä koskevassa seurantaryhmässä toisen asteen opiskelijoita edustavat puheenjohtaja Emilie Jäntti (FSS), asiantuntija Matti Tujula (SAKKI), pääsihteeri Juuso Luomala (OSKU) ja puheenjohtaja Roosa Pajunen (SLL).
Lisätietoja:
- puheenjohtaja Emilie Jäntti, Finlands Svenska Skolungdomsförbund, 050 301 2456, [email protected]
- puheenjohtaja Elias Tenkanen, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI, 044 7530 581, [email protected]
- puheenjohtaja Roosa Pajunen, Suomen Lukiolaisten Liitto, 0400 916 466, [email protected]
- puheenjohtaja Jessica Makkonen, Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU, 044 9776 356, [email protected]
TOISEN ASTEEN OPISKELIJAJÄRJESTÖJEN OPPIVELVOLLISUUSMALLI
Finlands Svenska Skolungdomsförbund rf
Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry
Suomen Lukiolaisten Liitto ry
Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry
Johdanto
Oppivelvollisuuden pidentämisen on laajennettava nuoren tosiasiallista valinnanvapautta opiskelumuodostaan, -paikastaan tai -alastaan. Oppivelvollisuuden laajentaminen edellyttää toisen asteen koulutuksen aitoa maksuttomuutta. Toisen asteen maksuttomuuteen on sisällyttävä niin oppimateriaalit, työvälineet kuin muutkin koulutukseen osallistumisesta välillisesti aiheutuvat kustannukset. Näin ollen oppivelvollisuuden laajentaminen edellyttää lukuisten muiden asioiden lisäksi esimerkiksi toisen asteen opiskelijoiden opintotuen ja koulumatkatuen kehittämistä. Oppivelvollisuustehtävään liittyvien erilaisten koulutusmuotojen järjestäjille on korvattava siitä syntyvät kustannukset täysimääräisesti valtion budjetista.
Peruskoulusta sujuvasti toiselle asteelle
- Perusopetuksen resursseja on vahvistettava siten, että jokaisella perusopetuksen päättäneellä on tosiasialliset valmiudet opiskeluun toisella asteella.
- Nivelvaiheen ohjausta perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen välillä on kehitettävä siten, että jokaisella on tiedot toisen asteen opintojen vaihtoehdoista.
- Nuoren asuin- tai kotikunnan on vastattava siitä, että nuori hakeutuu toisen asteen koulutukseen.
- Jos nuori ei hakeudu tai pääse toisen asteen koulutukseen, on nuoren asuin- tai kotikunnalla velvollisuus kontaktoida nuori, käydä ohjauskeskustelu ja tarjota opiskelupaikka tai paikka ns. “kolmannen väylän”, esimerkiksi kymppiluokkien tai työpajatoiminnan, piiristä.
Oikeus mielekkääseen opiskelupaikkaan toisella asteella
- Oppivelvollisuuden pidentämisen on lisättävä nuorille nykyisin tarjolla olevien vaihtoehtojen määrää. Siksi lukio- ja ammatillisen koulutuksen ohella pitää hyödyntää esimerkiksi kymppiluokkia, kansanopistoja, työpajatoimintaa, kuntoutusta ja oppisopimuskoulutusta.
- Jokaisella on oltava oikeus valita vapaasti koulutusmuotonsa ja -alansa. Nuoria ei saa pakottaa heille selvästi sopimattomaan opiskelumuotoon, koska yleisimmät keskeyttämisen syyt liittyvät opiskelumotivaatioon ja alan kiinnostavuuteen.
- Oppisopimuskoulutuksen on oltava pidentyvän oppivelvollisuuden yksi toteutusmuoto. Tämä edellyttää oppisopimuskoulutukseen liittyvien käytänteiden kehittämistä siten, että oppisopimuskoulutus on aito vaihtoehto myös nuorille. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että oppisopimuskoulutus otetaan opintotuen piiriin.
- Oppivelvollisuuden laajentaminen ei saa poistaa vapaata hakeutumisoikeutta toisen asteen koulutukseen. Opiskelijalla on oltava mahdollisuus opiskeluun kotoa käsin, eikä opiskelijaa voida pakottaa muuttamaan koulutuksen takia.
Ohjausta ja joustavia opintopolkuja
- Laajennetaan jälkiohjausoikeus koskemaan kaikkia toisen asteen opiskelijoita.
- Turvataan toisen asteen opinto-ohjauksen resurssit. Jokaista kahtasataa opiskelijaa kohti on oltava yksi täysipäiväinen opinto-ohjaaja. Lisäksi on toteutettava valtakunnallinen opinto-ohjauksen kehittämisohjelma.
- Laajennetaan vertaistutortoiminta jokaiseen oppilaitokseen, jotta erityisesti kaikki uudet opiskelijat saavat tarvitsemansa opastuksen ja tuen opintoihin kiinni pääsemiseksi.
- Vahvistetaan opintojen rakenteellista valinnaisuutta ja lisätään lukiodiplomien suorittamismahdollisuuksia, jotta opiskelumotivaatio kasvaa ja jotta opiskelija voi syventyä toivomiinsa oppisisältöihin.
- Muiden tutkintoon johtavien koulutusten lisäksi taataan opiskelijalle mahdollisuus tehdä ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto oppivelvollisuuden piirissä. Opiskelijalla on oltava samalla myös oikeus käydä lukion pakollisten kurssien laajuus tai ammatillisen koulutuksen yhteiset tutkinnon osat ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon täydennykseksi.
- Opiskelijan kurssien tai opintojaksojen määrää ei saa rajoittaa ja mahdollisuus opintojen itsenäiseen suorittamiseen on säilytettävä. Ammatillisen koulutuksen on jatkossakin perustuttava henkilökohtaistamiseen.
- Lisätään joustoja oppimäärän tavoitteelliseen suoritusaikaan opiskelijan tarpeiden mukaisesti.
- Vahvistetaan opetuksen resursseja ja varmistetaan opettajan antaman opetuksen määrän riittävyys toisella asteella.
Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet
- Oppivelvollisuuden laiminlyönnistä voitaisiin antaa enintään huomautus, käydä ohjauskeskustelu opiskelijan kanssa ja tarvittaessa tehdä ilmoitus esimerkiksi etsivään nuorisotyöhön.
- Koulutuksen järjestäjällä on oltava velvollisuus suunnitella opiskelijan erityinen tuki ja ohjaus yhdessä opiskelijan kanssa. Tämä päivitetään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan tai osaamisen kehittämissuunnitelmaan.
Maksuton koulutus ja toimeentulo
- Aidosti maksuton toisen asteen koulutus kattaa opiskeluun liittyvät materiaalit, kannettavan tietokoneen, työvälineet ja muut välineet sekä tutkintomaksut.
- Opintotuki ulotetaan kaikille toisen asteen opiskelijoille eli 17 vuoden ikärajasta luovutaan.
- Huoltajien tulojen alentavasta vaikutuksesta opintotukeen luovutaan, jotta jokainen voi tehdä omaa tulevaisuuttaan koskevat päätökset itsenäisesti.
- Koulumatkatuen on mahdollistettava nykyistä paremmin erilaisiin koulutusmuotoihin osallistuminen. Koulumatkatuen 43 euron omavastuuosuudesta luovutaan, koulumatkatukeen oikeuttava kilometrimäärä lasketaan 10 kilometristä 5 kilometriin ja mekaanista koulumatkojen määriin perustuvaa tuen myöntämisedellytystä joustavoitetaan.
- Asumistukioikeus laajennetaan kaikille itsenäisesti asuville toisen asteen opiskelijoille riippumatta opintotukioikeudesta.
Hyvinvointi ja opiskelijahuolto
- Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö arvioivat ammatillisen koulutuksen reformin vaikutukset opiskeluhuoltoon.
- Vahvistetaan osallisuutta, panostetaan yhteisölliseen opiskeluhuoltoon sekä ehkäistään työrauhaongelmia, kiusaamista ja häirintää. Varmistetaan, että oppilaitoksissa ja opetuksessa vallitsee oppimista edistävä ilmapiiri.
- Toisen asteen opiskeluhuollon palveluihin on säädettävä sitovat mitoitukset sosiaali- ja terveysministeriön laatimien valtakunnallisten suositusten mukaisesti.
- Turvataan opiskeluhuollon yksilökohtaisten opiskeluhuoltopalveluiden toimivuus ja erityisesti psykologipalveluiden riittävyys. Kehitetään opiskeluhuollon palveluita vastaamaan opiskelijoiden hyvinvoinnin haasteisiin.
Lisätietoja:
- Puheenjohtaja Emilie Jäntti, FSS rf, 050 301 2456, [email protected]
- Asiantuntija Matti Tujula, SAKKI ry, 044 7766 048, [email protected]
- Pääsihteeri Juuso Luomala, OSKU ry, 044 9774 014, [email protected]
- Asiantuntija Toni Ahva, SLL ry 050 440 9647, [email protected]