Näin ruotsalaisuuden päivän kunniaksi haluaisin kiinnittää huomiota ruotsinkielisen ammattiin opiskelevien tilanteeseen, joka on joiltakin osin suomenkielistä huonompi. Pula opettajista, oppimateriaalista ja oppilashuollon palveluista on huutava ruotsinkielisissä ammatillisissa oppilaitoksissa, mikä väistämättä vaikuttaa opetuksen laatuun.
Parhaimman kuvan ruotsinkielisten ammattiin opiskelevien tilanteesta antavat Amisbarometri ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyt. Huhtikuussa 2022 julkaistiin viimeisin Amisbarometri, lajissaan laaja-alaisin valtakunnallinen tutkimus ammattiin opiskelevien kokemuksista ja ajatuksista. Tämän vuoden Amisbarometriin vastasi noin 14 000 ammattiin opiskelevaa, joista 843 oli ruotsinkielistä. Iso määrä ruotsinkielisiä vastaajia antaa hyvä kuvan ruotsinkielisen ammattiin opiskelevien tilanteesta.
Molemmat kyselyt antavat viitteitä siitä, että ruotsinkielisten ammatillisten oppilaitosten heikommat resurssit näkyvät myös oppilaiden omissa kokemuksissa. Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen tekemät kouluterveyskyselyt ovat muun muassa näyttäneet sen, että varsinkin ruotsinkieliset ammattiin opiskelevat tytöt kohtaavat useammin seksuaalista häirintää, väkivaltaa ja epäreilua kohtelua kuin väestö keskimäärin. Samansuuntaisia tuloksia on nähtävissä myös Amisbarometrissa ruotsinkielisten opiskelijoiden kohdalla, varsinkin seksuaalisuuden tai etnisen taustan takia.
Mitä johtopäätöksiä näistä tuloksista voi vetää? Ne kertovat siitä, että ruotsinkielisillä ammattiin opiskelevilla, varsinkin tytöillä, on vaikeampi saada apua. Syitä on monia. Ruotsinkielisiä palveluja nuorille on vähemmän tarjolla, ja esimerkiksi pätevistä ruotsinkielisistä psykologeista ja koulukuraattoreista on huutava pula. Tämä voi kieliä siitä, että vaikka itse ruotsinkielinen opetus on hyvälaatuista, ovat opiskelijoita tukevat palvelut, kuten opiskelijahuollon palvelut, vähemmän priorisoitu kuin vastaavat suomenkieliset palvelut.
Kyselyn monissa vastauksissa ei ollut suuria eroja suomenkielisten ja ruotsinkielisten välillä. Tämä kertonee siitä, ettei opetuksen laadussa tai opiskelijoiden tilanteissa ole suurempia eroja äidinkielen mukaan. Mutta ruotsinkielisiä ammatillisia oppilaitoksia koskettavat ongelmat näkyvät opiskelijoiden vastauksissa, joten ongelmaan olisi hyvä puuttua.
Viime aikoina on puhuttu paljon nuorten mielenterveyden kriisistä, joka koskettaa monia nuoria. Kun tätä kriisiä pyritään ehkäisemään, on ensiarvoisen tärkeää että palveluja ja resursseja kohdistetaan niin, että ne kohtaavat kaikki nuoret, riippumatta äidinkielestä, sukupuolesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Haluaisin varsinkin nostaa esiin sen suuren tarpeen mikä on olemassa ruotsinkielisissä opiskelijahuollon palveluissa, joka tarvitsisi pikaisesti lisää resursseja. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että moni ruotsinkielinen nuori jää ilman tarvitsemaansa apua omalla äidinkielillä.
Suomalaista opetuskenttää ravistuttaa tällä hetkellä kaksi isoa kriisiä: ammatillisen opetuksen kriisi ja mielenterveyden kriisi. Ikäluokkien pienentyessä on ensiarvoisen tärkeää, että Suomi panostaa koulutukseen ja kantaa huolta jokaisesta nuoresta. Nuoret ovat tulevaisuus, ja jokaisen nuoren panosta tullaan tarvitsemaan, jotta Suomi menestyy tulevaisuudessakin. Näiden kriisien ratkaiseminen vaatii sen, että eri ryhmien kokemat haasteet tunnistetaan ja huomioidaan, kuten esimerkiksi ruotsinkielisten ammatillisten oppilaitosten tilanne.
Amisbarometrin tulokset löydät täältä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyn tulokset löytyvät täältä.
Kirjoittaja
Henri Winberg
FSS poliittinen asiantuntija
FSS, Finlands Svenska Skolungdomsförbund on ruotsinkielinen opiskelijajärjestö joka edustaa suomenruotsalaisia nuoria jotka käyvät yläkoulua, ammatillista oppilaitosta, lukiota tai kansanopistoa.