Ammatillisen koulutuksen tila on puhututtanut mediassa runsaasti viime aikoina. Esiin on noussut tapauksia, joissa opiskelijoille tarjottava opetuksen määrä on ollut todella vähäinen, opiskeluviikot vajaita ja opiskelijoiden saama tuki liian vähäistä. Ongelmista on syytetty ammatillisen koulutuksen reformia sekä koulutukseen viime vuosina kohdistettuja leikkauksia. Toisaalta myös koulutuksen järjestäjiä on kritisoitu resurssien tehottomasta käytöstä.
Ammatillisen koulutuksen reformi ei itsessään ole syyllinen nyt havaittuihin ongelmiin. Reformi mahdollistaa nykyistä joustavamman ja yksilöllisemmän tavan toteuttaa ammatillista koulutusta opiskelijalähtöisesti. Vastuuta koulutuksen järjestämisen tavoista on samalla siirretty entistä enemmän koulutuksen järjestäjälle. Onkin koulutuksen järjestäjän velvoite varmistaa, että opiskelija saa laadukasta opetusta ja osaamista lain edellyttämällä tavalla tutkinnon suorittamista varten. Koulutuksen järjestäjällä on tämän lisäksi myös kasvatuksellinen vastuu, sillä ammatillisen koulutuksen tulee tukea opiskelijan kasvua sivistyneeksi ja tasapainoiseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi. Keskeistä onkin tarjota erilaisille opiskelijoille heille sopivia tapoja suorittaa opinnot siten, että sekä ammatillisen osaamisen kehittyminen että kasvatukselliset tavoitteet tulevat kummatkin saavutettua kunkin opiskelijan kohdalla.
Ammatilliseen koulutukseen kohdistetut leikkaukset samanaikaisesti reformin toimeenpanon kanssa ovat aiheuttaneet haasteita koulutuksen järjestäjille hoitaa ydintehtäväänsä eli koulutuksen järjestämistä samalla, kun ne ovat uudistaneet toimintaansa reformin edellyttämään muotoon. On ymmärrettävää, että leikkaukset ovat heikentäneet koulutuksen järjestäjien kykyä panna toimeen uuden lainsäädännön velvoitteita. Henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) laadinta edellyttää riittäviä resursseja, jotta opiskelijalla ja opettajalla/opinto‐ohjaajalla on riittävästi aikaa HOKSin tekoon ja että oppilaitoksella on todella tarjota opiskelijalle aidosti mahdollisuuksia valita mitä ja miten opiskelija opintojaan haluaa suorittaa. Tukea tarvitaan myös työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittämisessä, jotta työpaikkaohjaajien valmiudet opiskelijan ohjauksessa olisivat riittävällä tasolla.
SAKKIn kanta esiin nousseisiin tapauksiin on selkeä: Koulutuksen järjestäjien tulee huolehtia sekä koulutuksellisesta että kasvatuksellisesta tehtävästään myös muutostilanteissa. Erityisesti nuorille opiskelijoille tulee olla riittävästi ohjattua opetusta, jotta osaamisen kehittyminen voidaan aidosti taata ja että koulutuksen kasvatuksellinen tehtävä tulee varmistettua. Ammatillisen koulutuksen ohjatun opetuksen määrä on ollut laskussa jo usean vuoden ajan ja nyt tilanteeseen tulee saada muutos. Eduskunnan sivistysvaliokunta otti kantaa tilanteeseen lausunnossaan vuoden 2019 talousarvioesityksestä. Valiokunta edellytti opetus ja kulttuuriministeriötä varmistamaan HOKSien laadukkaan laatimisen sekä varmistamaan opiskelijoille kokonaiset opiskelupäivät ja -viikot. Näihin vaatimuksiin on helppoa yhtyä.
Parhaimmillaan uudistunut ammatillinen koulutus pystyy vastaamaan nyt esiin nousseisiin ongelmaan, jos resurssit yksilöllisesti suunniteltujen oppimispolkujen tekemiseen ovat riittävät ja vaihtoehdot erilaisten oppimispolkujen toteuttamiseen aidosti olemassa.