Kuvassa naisoletettu, jolla on päässä ammattin valmistuvien lakki.

Miksi mediassa aina toukokuussa intoillaan uusista ylioppilaista? Miksei ammattiin opiskelevien valmistumista nosteta samalla tavoin esille? Miksi unohdetaan ne opiskelijat, jotka eivät ole saaneet niitä seitsemää ällää, mutta jotka ovat haasteista huolimatta tehneet parhaansa?

Nämä kysymykset saattavat tuoda mieleen rikkinäisen levyn. Elämme monin tavoin edistyksellisiä aikoja. Tasa-arvokysymyksistä keskustellaan yhä enemmän ja avoimemmin. Syrjintään ja häirintään halutaan puuttua sekä kehittää rakenteita, joiden avulla voidaan kohdella eri ihmisryhmiä yhdenvertaisemmin. On kuitenkin jotain, joka on ilmeisesti hyvin syvällä suomalaisessa yhteiskunnassa: Se erityinen myönteinen huomio ja arvostus, jota valmistuvat ylioppilaat nauttivat verrattuna valmistuviin amiksiin. 

“Ylioppilas-hype” ei jää pelkkiin nostoihin mediassa. Myös suomalainen yritysmaailma tekee loppukeväästä vahvasti bisnestä ylioppilaskärjellä, mikä tuntuu kovin vanhanaikaiselta. Onnitellaan ylioppilaita isoin otsikoin ja kohdennetaan kampanjoita juuri heille – toki tässä on taustalla myynnin lisääminen. Mutta: Se tuntuu silti alleviivaavan sitä, että kun lukiolainen saa painaa lakin päähänsä, tekeillä on jotain suurempaa.

Toisen asteen opinnoista valmistuminen on iso merkkipaalu ihmisen elämässä. Sen juhliminen on täysin ansaittua – oli kyse amiksesta tai lukiolaisesta. Kaikille opintojen suorittaminen päätökseen ei kuitenkaan ole varma asia kuten tämä kevätkin on osoittanut. On syytä muistaa, että lukuisat nuoret suorittavat opintojaan vaikeissa kotiolosuhteissa. Lukuisilla nuorilla ei ole varaa opetuksessa tarvittaviin välineisiin. Lukuisat nuoret tarvitsevat tukea opiskeluun. Ja silti nämä lukuisat nuoret tekevät parhaansa ja valmistuvat. On surullista, jos suomalainen moderni ja tasa-arvoon pyrkivä yhteiskunta jättää tämän ryhmän saavutukset huomiotta. Toisaalta on pidettävä myös mielessä, että tutkintotodistus tai arvosanat eivät ole joitain hyvän ihmisen mittareita. 

Ammatillisista oppilaitoksista valmistuu vuosittain reilu 50 000 perustutkinto-opiskelijaa. Kyse ei siis ole mistään pienestä joukosta niitä henkilöitä, jotka opintojen jälkeen muodostavat yhteiskuntamme tukipilarin esimerkiksi lähihoitajina, rakentajina, logistiikka-alan työntekijöinä, kokkeina ja niin edelleen. Olisiko vihdoin aika vaihtaa levyä, ja antaa ammattiin opiskeleville heidän valmistumisen ansaitsema tunnustus? Niin kauan kuin näin ei tehdä, SAKKI ry:n viesti säilyy samana: Arvostusta amiksille!