Amisten hyvinvoinnin taataksemme vaadimme, että
- Opiskelijan on voitava käyttää opiskeluhyvinvoinnin palveluja oppisopimuksen aikana
- Terapiatakuu on toteutettava valtakunnallisesti
- Terveystarkastusten toteutumiselle on kehitettävä kansalliset laatu- ja seurantalinjat
Oppisopimusopiskelijoiden asema on reformin myötä heikentynyt. Opiskeluhuolto on sidottu opintotukioikeuteen ja näin oppisopimusopiskelijat on rajattu opiskeluhuollon ulkopuolelle oppisopimuksen aikana. Oppisopimusten kesto on reformin myötä muuttunut pitkistä oppisopimuksista myös lyhyisiin jaksoihin. Erityisesti lyhyillä oppisopimusjaksoilla terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät vaivat ovat monesti yhteydessä opiskeluun.
On ongelmallista, ettei opiskelijan terveydentilasta, jaksamisesta ja tuen tarpeesta ole oppilaitoksella mitään tietoa oppisopimusjaksojen aikana. Opiskelijan hyvinvoinnin jatkuva seuranta katkeaa eikä opiskelijan hyvinvointia voida tukea riittävästi. Oppisopimusjaksot johtavat myös taloudelliseen epävarmuuteen ja pahimmillaan opintotukien takaisinperintään sekä useisiin tulottomiin kuukausiin. Taloudellinen epävarmuus lisää opiskelijan stressiä ja heikentää hyvinvointia.
Vaadimme, että oppisopimusopiskelijat on tuotava opintotukioikeuden piiriin, jotta voimme yhdenvertaistaa opiskelijoiden asemaa, vahvistaa oppilaitoksen vastuuta opiskelijan hyvinvoinnista ja turvata opiskelijoiden toimeentulo erilaisissa elämäntilanteissa.
Mielenterveyden häiriöt ovat nuorten aikuisten tavallisimpia terveysongelmia (lähde). Jopa joka neljännellä nuorella on todettavissa mielenterveyden häiriö (lähde). Vaadimme heräämistä mielenterveyskriisiin, joka koettelee erityisesti nuoria koronapandemian jälkeen. Yhtenä ratkaisuna mielenterveyskriisin purkamiseen näemme terapiatakuun. Terapiatakuu parantaa hoidon saavutettavuutta sekä yhdenvertaisuutta ja oikea-aikaisen avun myötä mielenterveyden oireiden ja häiriöiden syveneminen vähenee. Terapiatakuu täydentää nykyjärjestelmää tuomalla avun saataville nopeammin, helpommin ja asiakaslähtöisemmin.
Vuoden 2021 Kouluterveyskyselyn mukaan ammattiin opiskelevista vain 69,1 % on kokenut saaneensa laadukkaasti toteutetun terveystarkastuksen. Sukupuolten välillä erot ovat merkittäviä, sillä sukupuolivähemmistöihin kuuluvista vastaajista vain 52,4% on kokenut saaneensa laadukkaan terveystarkastuksen, naisvastaajista 60,7% ja miesvastaajissa määrä on 76,2%. Samaan aikaan Kouluterveyskyselyn mukaan kokemus omasta terveydentilasta on heikentynyt. Vuoden 2021 kyselyyn vastanneista sukupuolivähemmistöihin kuuluvista opiskelijoista 59,9% koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai heikoksi, naisista 40,1% ja miesvastaajista 19%.
Alueellisia eroja terveystarkastusten toteutumisessa on paljon ja terveystarkastuksille tuleekin kehittää kansalliset laatu- ja seurantalinjat, jotta kaikkien opiskelijoiden oikeus laadukkaaseen opiskeluhuoltoon täyttyy. Terveystarkastuksilla on tärkeä ennaltaehkäisevä vaikutus niin mielen- kuin kehollisessa hyvinvoinnissa. Vaikka terveystarkastukset ovat ensisijaisesti ennaltaehkäisevää toimintaa on tiedossa, että laajat terveystarkastukset johtavat 70-80% kohdalla jatkotoimenpiteisiin (Lähde).
Lisätietoja antaa:
Puheenjohtaja Aale Päivinen
[email protected]
044 7530 581
Hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden asiantuntija Senni Moilanen
[email protected]
044 7332 850