Opetushallitus julkaisi tänään yli 100 000 opiskelijan tietojen pohjalta tehdyn Ammatillisen koulutuksen läpäisyn määrällisen seurannan selvityksen lukuvuodelta 2016–2017. Selvityksen mukaan 11,4 prosenttia ammatillisen perustutkinnon opiskelijoista keskeyttää tutkinnon ennen valmistumista, kun lukuvuonna 2013–2014 keskeyttäneiden osuus oli 8,6 prosenttia.
Selvityksessä esiin nousivat erityisesti nuoret aikuiset (20–24-vuotiaat), vieraskieliset sekä erityisen tuen tarpeessa olevat opiskelijat. Esimerkiksi erityisen tuen opiskelijoiden kohdalla keskeyttämisprosentti oli 14,5, joka on huomattavasti suurempi kuin kaikkien opiskelijoiden keskeyttämisprosentti.
– Ammatillisen koulutuksen leikkaukset ovat varmasti yksi selitys keskeyttämisten määrän kasvuun. Leikkaukset ovat johtaneet opetuksen ja ohjauksen vähenemiseen oppilaitoksissa ja siten opiskelijoiden motivaatio osallistua opetukseen on laskenut. Selvityksessä käy myös ilmi, että erot keskeytysten määrissä oppilaitosten välillä ovat suuria ja tämä on yhdenvertaisuuden näkökulmasta huolestuttava kehityskulku, toteaa SAKKI ry:n puheenjohtaja Jasmina Khabbal.
Joulukuussa julkaistussa SAKKIn ja Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen Amisbarometrissä opiskelijoiden tyytymättömyys oman alan lähiopetuksen vähäisyyteen oli kasvanut huomattavasti vuoden 2015 barometristä. Vuoden 2017 barometrissä 32 prosenttia opiskelijoista ilmoitti kaipaavansa nykyistä enemmän oman alan opettajan antamaa opetusta. Tulos viittaa siihen, että lähiopetuksen lisääminen oppilaitoksissa vähentäisi opiskelijoiden keskeyttämistä nykyisestä.
Oppivelvollisuusiän nostosta apua keskeytysten vähentymiseen
Kaikista vuosina 2016–2017 ammatillisesta perustutkinnoista eronneista 80,7 prosenttia oli suorittanut pohjakoulutuksenaan vain peruskoulututkinnon. Suurin osa ammatillisen peruskoulutuksen keskeyttäneistä jääkin pelkän perusasteen koulutuksen varaan.
– SAKKIn esittämä oppivelvollisuusiän nosto auttaisi erityisesti tätä ryhmää, sillä oppivelvollisuusiän nostolla voidaan taata juuri näille nuorille riittävä tuki toisen asteen tutkinnon suorittamiseen. Oppivelvollisuusiän nosto lisää kuntien ja koulutuksen järjestäjien velvollisuuksia tarjota tukea ja palveluita peruskoulun päättävälle opiskelijalle siten, että hän pystyy suorittamaan toisen asteen tutkinnon loppuun asti, kertoo Khabbal.
Opetushallitus esittää selvityksessä myös suosituksia keskeyttämisen vähentämiseksi. Ehdotuksiin kuuluvat mm. seurannan lisääminen, riskiryhmien ja riskitekijöiden tunnistaminen sekä keskeytysten syihin puuttumisen.
– Opetushallituksen selvityksessä esittämät suositukset ovat hyviä ja tarpeellisia, mutta eivät yksin riitä ongelman ratkaisemiseksi. Ammatillinen koulutus tarvitsee taloudellisia panostuksia, jotta opetuksen ja ohjauksen määrä ja laatu saadaan riittävälle tasolla. Lisäksi oppivelvollisuusiän nostoa tulisi alkaa selvittämään mahdollisimman pian.” linjaa Khabbal.