1. Opinto-ohjaajien mitoitus kuntoon ja lakiin!
  2. Resurssit opetukseen turvattava, väliaikainen rahoitus pysyväksi!

Hallitus käy läpi tulevien vuosien rahankäyttöään ensi viikolla kehysriihessä. SAKKI kannustaa hallitusta päättämään panostuksista kestävään tulevaisuuteen ja koulutukseen koronan luoman poikkeustilan keskellä. Sekä taloudellinen että inhimillinen jälleenrakennus kriisin väistyttyä edellyttää panostuksia koulutukseen ja sen tukitoimiin. Opinto-ohjausta ja opetusta tarvitaan niin lyhyellä aikavälillä, kun opiskelijat palaavat oppilaitoksiin, kuin pidemmälläkin aikavälillä, kun luomme uutta, osaamiseen pohjaavaa nousua. 

Miksi opinto-ohjaajia:

Sitovan mitoituksen puuttuessa opiskelijoita on hälyttävän paljon per opinto-ohjaaja, eikä ohjausta pystytä antamaan tarvittavissa määrin. Opinto-ohjaajien määrästä tulisikin laatia sitova mitoitus, enintään 200 opiskelijaa per opinto-ohjaaja. Työelämässä vaadittavan osaamistason noustessa ja ikäluokkien pienentyessä olisi tärkeää, että jokaiselle nuorelle ja opiskelijalle löytyisi oma osaamisen ja tekemisen kohde. Kun keskeyttämisen yleisimpiä syitä on väärä alavalinta, ovat opinto-ohjaajat keskeisessä asemassa keskeyttämisen vähentämisessä. Näin opiskelijat pääsisivät kiinni opintoihin sekä yhteiskuntaan ja yhteiskunta saisi puolestaan jokaisen panoksen.

Miksi opettajia ja lähiopetusta:

Opetusta, varsinkin opettajan antamaa lähiopetusta, on ammatillisessa koulutuksessa ollut jo ennen koronan luomaa poikkeustilaa liian vähän. Moni opiskelija on ollut kiinni opinnoissa löyhästi ja vaadittavaa ammattitaitoa on ollut vaikea saada. Poikkeustila ja siirtyminen etäopetukseen voi tiputtaa monta, varsinkin nuorempaa opiskelijaa pois opinnoista. Heidät on tärkeää saada mukaan oppilaitosyhteisöön ja opetuksen pariin, sekä heti syksyllä mutta myös sen jälkeen. Tämä edellyttää tarpeeksi opettajia. Nykyinen, väliaikainen lisärahoitus ammatillisiin opettajiin tulisi muuttaa pysyväksi. Opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen vuonna 2020 varattu 80 miljoonaa euroa ei saa jäädä lyhytaikaiseksi laastariksi, vaan nyt tulisi sitoutua käyttämään loput hallituskauden 235 miljoonasta eurosta pitkäjänteisesti samaan tarkoitukseen. 

Amisbarometri-kyselystä selviää, että lähiopetuksen määrä on laskenut viime vuosina merkittävästi. Hälyttävää tämä on varsinkin nuorten opiskelijoiden kohdalla. Työpaikoilla tapahtuva oppiminen on lisääntynyt, mutta se ei korvaa perusteellista, opetuksesta saatua osaamisen pohjaa.

Vähän lähiopetusta saavien määrä kasvanut, paljon lähiopetusta saavien määrä pienentynyt:
0-10 lähiopetustuntia viikossa: 2017: 17% vastaajista, 2019: 33% vastaajista
21 tai enemmän lähiopetustuntia viikossa: 2017: 68% vastaajista, 2019: 47% vastaajista
Vastaajat alle 20-vuotiaita.

Kaavio, jossa vastaus kysymyksen Arvioi, kuinka paljon aikaa käytät tavallisena VIIKKONA opiskeluun?