Budjetista päätetään tilanteessa, jossa koronan aiheuttamat poikkeustoimet ovat iskeneet koulutuskentällä erityisen pahasti juuri ammatilliseen koulutukseen. Käytännön tehtävien parissa tapahtuva opetus ja työpaikoilla tapahtuvan harjoittelun toteutus vaikeutuivat huomattavasti, siinä missä teoriapohjaisempia opintoja pystyttiin siirtämään etäopetukseen. Ammattiin opiskelleista lähes joka seitsemäs (14%) kertoi, ettei valmistunut keväällä, vaikka oli tarkoitus. Myös usko työllistymiseen omalle alalle oli alempana, kuin normaalina vuonna. Monella on jäänyt saamatta se harjoittelu- tai kesätyöpaikka, joka tarjoaisi luontevan väylän valmistumisen jälkeiseen työelämään. Opiskelijat ilmaisivat tarvitsevansa tukea etenkin ammatinvalintaan ja jatko-opintoihin hakeutumiseen. Näissä oloissa on tärkeää tehdä niin välittömiä toimia kuin tulevaisuuteen katsovia rakenteellisia uudistuksia.
1. Ammatillisen koulutuksen tulevaisuusinvestoinnit lunastettava
Hallitusohjelmassa ammatilliselle koulutukselle luvatut tulevaisuusinvestoinnit on saatava käyttöön! Vuosittainen 80 miljoonan määräraha opettajien palkkaamiseen on nyt erityisen tärkeä, kun koronan luoma poikkeustila on heikentänyt opiskelu- ja työharjoittelumahdollisuuksia (lisätietoja viimeisimmästä koronakyselystä). Haasteita valmistumisessa ja opinnoissa on ollut varsinkin heillä, joilla on ollut heikko yhteys opettajiin. Pidemmällä aikavlillä lisärahoitus tulisi saada pysyväksi. Jatkuva epävarmuus rajoituksessa ei mahdollista laadukasta ja pitkäjänteistä toimintaan.
2. Oppivelvollisuuden laajentaminen maaliin
Oppivelvollisuuden laajentamisen on tärkeää edetä, poikkeustilasta huolimatta ja sen takia. Se on elintärkeä rakenteellinen uudistus, jonka yhteydessä hoidetaan nivelvaihe toiselle asteelle kuntoon, vahvistetaan monia ohjaukseen liittyviä tukitoimia ja toteutetaan maksuton toinen aste. Tämän hetkisessa epävarmassa yhteiskunnallisessa tilanteessa uudistuksen kiirehtimiselle on erityiset perusteet. Meidän tulee huolehtia, että myös syrjäytymisvaarassa olevat nuoret pääsevät kiinni maksuttomiin opintoihin oppivelvollisuuden laajentumisen myötä emmekä joudu todistamaan 90-luvun laman kauaskantoisia vaikutuksia uudestaan.
3. Nuorten työllisyyden tukitoimet kuntoon
Korona iski koulutuskentällä poikkeuksellisen voimakkaasti juuri ammatilliseen koulutukseen, jossa monet käytännön harjoittelut jouduttiin perumaan tai siirtämään. Tämän seurauksena monen valmistuminen viivästyi. Tilanne on hankala myös monelle valmistuneelle, kun pääsy työmarkkinoille on hidastunut yritysten vähentäessä työntekijöitään. Nuoret tarvitsevat tukea, jotta tilanteesta ei seuraa pitkäkestoisia ongelmia heidän elämän- ja urapolulleen.