Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) arvioi vuosina 2020–2021 ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen kykyä vahvistaa opiskelijoiden kasvua aktiivisiksi ja kriittisiksi kansalaisiksi. Arvioinnista selviää, että opiskelijakuntien toiminnassa ja opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuuksissa on vielä paljon kehittämistä. Tämä on noussut esille myös 2021 toteutetussa kouluterveyskyselyssä, jonka mukaan ammattiin opiskelevista vain noin 26% kokee, että heillä on ollut hyvät mahdollisuudet vaikuttaa oppilaitoksessa lukuvuoden aikana.
Karvin arvioinnissa todetaan, että ”Opiskelijakunnan hallituksen toiminta, kuten sen rooli ja asema, ei ole aina selkeää opiskelijoille. Opiskelijakuntatoiminta koskettaa vain pientä osaa toisen asteen opiskelijoista, ja sen toimintatavoissa, organisoinnissa ja resursseissa on paljon eroja oppilaitosten välillä.”
Ammatillisen koulutuksen lain pykälän 106 § mukaan koulutuksen järjestäjän oppilaitoksella tulee olla sen opiskelijoista muodostuva opiskelijakunta ja koulutuksen järjestäjän tulee turvata opiskelijakunnalle riittävät toimintaedellytykset. Lain vaatima minimitaso ei kuitenkaan toteudu kaikissa oppilaitoksissa.
Tällä hetkellä kaikissa oppilaitoksissa ei ole toimivaa opiskelijakuntaa ja opiskelijoiden mahdollisuudet vaikuttaa jäävät heikoiksi. Huomionarvoista on, että opiskelijoilla ei ole yhdenvertaisia vaikutusmahdollisuuksia. Osa oppilaitoksista toteuttaa esimerkillistä opiskelijatoimintaa samalla, kun toisissa oppilaitoksissa opiskelijat eivät saa ääntänsä aidosti kuuluviin.
Opiskelijakuntien toimintaan tulee panostaa ja opiskelijoiden kuulluksi tulemista tulee vahvistaa entisestään
SAKKIn tavoitteena on, että jokaisessa ammatillisessa oppilaitoksessa on toimiva ja aktiivinen opiskelijoista koostuva opiskelijakunta sekä opiskelijoita moninaisesti edustava opiskelijakunnan hallitus. Oppilaitosten on myös yhä aktiivisemmin kuultava opiskelijakuntaa opiskelijoita koskevassa päätöksenteossa ja otettava opiskelijakunnat mukaan suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseihin sekä opetussuunnitelmatyöhön. Lisäksi SAKKIn tavoitteena on, että opiskelijakunnan hallituksesta toimimisesta saa opintopisteitä ja opiskelijoiden osallistuminen yhteiseen vaikuttamistoimintaan sisällytetään osaksi opintoja.
Huoli opiskelijakuntien asemasta ja opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien eriarvoisesta toteutumisesta on noussut esille myös Osallistu ja voi hyvin -hankkeessa, jonka tavoitteena on opiskelijakuntatoiminnan ja opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien kehittäminen. Hanketoiminnan aikana olemme huomanneet, että oppilaitoksen virkeän, vaikuttavan ja aktiivisen opiskelijakuntatoiminnan takana on hyvät resurssit ja oppilaitoksen henkilökunnan myönteinen suhtautuminen opiskelijatoimintaan. Erityisen tärkeässä asemassa on aktiivinen opiskelijakunnan ohjaaja, jolla on tarpeeksi resursseja tukea opiskelijakunnan hallituksen toimintaa.
Samalla painotamme, että opiskelijakuntatoiminta ei voi olla ainoa vaikuttamisen kanava opiskelijoille. Koulutuksen järjestäjien tulee tarjota opiskelijoille myös muita monipuolisia matalan kynnyksen osallistumisen ja vaikuttamisen tapoja.
Miksi opiskelijakunnan toimintaan kannattaa panostaa?
Hyvin toimiva opiskelijakunta voi elävöittää oppilaitoksen toimintaa ja antaa positiivisen kuvan koko oppilaitoksesta. Kun opiskelijakuntaa kuullaan päätöksenteossa, opiskelijat saavat omalle toiminnalleen merkitystä ja voivat kokea olevansa tärkeä osa oppilaitosta. Samalla voidaan kehittää opiskelijoiden ja henkilökunnan jäsenten välistä keskusteluyhteyttä. Tuloksena voi olla parhaimmillaan opiskelijoiden hyvinvoinnin kasvaminen ja yhteisöllisyyden lisääntyminen sekä kiusaamisen ja keskeyttämisten vähentyminen. Opiskelijoiden kuuleminen edesauttaa lisäksi aktiivista kansalaisosallistumista ja antaa opiskelijoille eväitä demokraattiseen päätöksentekoon.
SAKKI ry allekirjoittaa kaikki Karvin arvioinnin tulosten pohjalta tehdyt kehittämissuositukset, joiden kautta voidaan kehittää opiskelijoiden kasvua aktiivisiksi ja kriittisiksi kansalaisiksi toisella asteella.