Hyväksytty liittokokouksessa 15.4.2023.
Valtioneuvosto on asettanut keväällä 2020 parlamentaarisen komitean valmistelemaan sosiaaliturvauudistusta. Komitean toimikausi on 23.3.2020 – 31.3.2027. Sosiaaliturvauudistuksen tarve on siis tunnistettu ja sen eteen tehdään jo töitä. Samaan aikaan on vilauteltu myös tarvetta tehdä opintotukilain kokonaisuudistus.
Opiskelijoiden sosiaaliturvan kehittämistarpeet ovat nousseet esiin vuosien varrella useasti. Opintotuki on tasoltaan huomattavasti alhaisempi, kuin muut perusturvaetuudet eikä opintotuen määrässä esimerkiksi huomioida terveyteen liittyviä kuluja tai lasten lukumäärää. Monessa elämäntilanteessa, esimerkiksi työttömänä ja toimeentulotuella mahdollisiin tukiin huomioidaan elämisen todelliset kulut. Monessa muussa tuessa on myös tunnistettu etuuden olevan sosiaaliturvaa, mutta opintotuen suhteen halutaan jostain syystä ajatella, että puhumme opintososiaalisista etuuksista.
Opiskelijan sosiaaliturvan tulee ottaa tulevaisuudessa huomioon myös opiskelijan kulut, esim. lääkkeet ja terapiat, joihin ei välttämättä opiskelijalla ole varaa. Tämä tukisi opiskelijoita kuntoutumaan, pysymään koulutuksen piirissä ja mahdollistaisi oikea-aikaisen avun. Uskomme, että sillä olisi myös positiivinen vaikutus siihen, miten työkykyisiä osaajia työelämään valmistuu.
Opintotukea on kehitetty viime vuosina, on nostettu tulorajoja ja sitä kautta helpotettu opiskelijoiden taloudellista ahdinkoa. Tulorajojen nosto on hyvä lisä, mutta se ei kuitenkaan palvele kaikkia opiskelijoita. Kaikilla opiskelijoilla ei ole perheen tai heikomman työkyvyn vuoksi mahdollista täydentää toimeentuloaan työnteolla. Opintotuesta on myös tehty aiempaa lainapainotteisempi. Mahdollisuus lainaan ei välttämättä ole huono asia, mutta se, että alaikäisen oppivelvollisen on jo velkaannuttava turvatakseen toimeentulonsa ei ole kovin kestävää. Opintolainataakan vaikutuksia esimerkiksi perheen perustamiseen, korkeakouluun hakeutumiseen tai ensiasunnon ostoon ei ole juuri pohdittu. Opiskelijoiden yhdenvertaisessa kohtelussa tulee ottaa huomioon, että toisen asteen opiskelijat eivät saa opintolainahyvitystä. Tulevaisuudessa tälläinen uudistus olisi suotavaa.
Opiskelijan on pystyttävä keskittymään opiskeluun täysipäiväisesti, ilman että toimeentulo vaarantuu. Muuttuvissa elämäntilanteissa, esim. sairastuessa, oppisopimuksella opiskellessa tai kuntoutuessa toimeentulon tulee olla turvattu ilman ylimääräistä byrokratiaa ja toimeentulon katkoksia. Tulorajavalvonta riittäisi oppisopimusopiskelijoiden tulojen valvontaan ja yhdenvertaistaisi oppisopimusopiskelijoiden perusturvaa.
Haluamme, että niin sosiaaliturvaa kuin opintotukea uudistaessa otetaan huomioon, että tarvitsemme järjestelmän joka
- Tunnistaa opiskelijoiden erilaiset elämäntilanteet ja niihin liittyvät haasteet
- Ei aiheuta katkoksia toimeentuloon oppisopimuksen, sairastumisen, kuntoutumisen tai perheellistymisen vuoksi
- Tunnistaa opiskelijoiden todelliset taloudelliset kulut
- Kannustaa opiskelijoita kartuttamaan osaamistaan
- Tukee kokonaisvaltaista hyvinvointia, niin että rahaa riittää paitsi monipuoliseen ja terveelliseen ruokaan, mutta myös aktiiviseen liikkumiseen.
- Ei vaadi velkaantumista
- Kohtelee jokaista opiskelijaa tasavertaisesti riippumatta siitä, suorittaako hän opintojaan ammatillisessa oppilaitoksessa, lukiossa, oppisopimuskoulutuksessa tai korkeakoulussa.