SAKKI osallistui tällä viikolla Opetushallituksen järjestämään webinaariin, jonka aiheena oli ammatillisen koulutuksen Kouluterveyskyselyn tulokset. Kouluterveyskysely on joka toinen vuosi toteutettava tiedonkeruu, jonka avulla selvitetään peruskoululaisten, lukio-opiskelijoiden ja amisten kokemuksia esimerkiksi opiskelusta, hyvinvoinnista, terveydestä ja osallisuudesta. Webinaarissa keskityttiin erityisesti amispuolen vastauksiin, joita saatiin keväällä 2021 suoritetusta kyselystä.
Tulokset ovat enimmäkseen karmaisevia ja herättävät vakavaa huolta amisopiskelijoiden hyvinvoinnista. Vaikka korona on eittämättä vaikuttanut heikentävästi opiskelijoiden kouluinnostukseen ja jaksamiseen, tuloksista on havaittavissa myös pidemmän aikavälin trendi, joka osoittaa, että nuorten uupumus, yksinäisyys ja ahdistuneisuus ovat kasvussa. Erityisesti amistyttöjen kohdalla hyvinvoinnin huonontuminen on huomattavaa.
Opiskeluhuoltoa koskevassa laissa todetaan, että “Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen, kun opiskelija on tätä pyytänyt”. Kouluterveyskyselystä käy kuitenkin ilmi, että jopa 20% pojista ja 16% tytöistä ei ole yrityksestä huolimatta päässyt koulupsykologille lukuvuoden aikana. Koulupsykologilta apua saaneiden lasten ja nuorten määrä on heikentynyt lähes kaikilla hyvinvointialueilla – tukipalveluiden kysyntä ja tarjonta eivät siis kohtaa.Tämä on seikka, johon juuri valittujen hyvinvointialueiden päättäjien ja valmistelijoiden on kiinnitettävä erityistä huomiota opiskeluhuollon järjestämistä suunniteltaessa.
Kouluterveyskysely paljastaa myös, että 50% amistytöistä on kokenut seksuaalista häirintää vuoden aikana. Pojillakin luvut ovat hienoisessa kasvussa. Häirintä painottuu verkkoon ja puhelimeen sekä julkisiin tiloihin. Melkein 20% amistytöistä on myös kokenut seksuaalista väkivaltaa vuoden aikana. Myös sosiaalinen ahdistuneisuus, joka liittyy esimerkiksi nolatuksi tulemisen pelkoon, on aiempaa yleisempää. Fyysisen uhan ja koulukiusatuksi tulemisen kokemukset ovat vähentyneet. Toisaalta on kuitenkin hälyttävää, että amiksista 45% on kokenut, että koulukiusaaminen ei ole loppunut sen jälkeen, kun siitä on kertonut. Päättäjien sekä oppilaitosten tulee nyt pysähtyä ja miettiä, mitä tilanteelle on tehtävissä, koska nykyiset toimet kiusaamiseen puuttumiseksi eivät selkeästi riitä.
Kyselyn tuloksista on kuitenkin löydettävissä myös valon pilkahduksia. Muihin oppilaisiin ja opiskelijoihin verrattuna amisopiskelijat ovat kokeneet eniten, että opettajat ovat kohdelleet välittävästi ja oikeudenmukaisesti – tämä on selkeästi nousujohteinen, ilahduttava trendi. Lisäksi yhä useammat kokevat luokan tai ryhmän työrauhan hyväksi. Myös amisopiskelijoiden päihteiden käyttö on pääasiassa laskusuuntaista.
Kuten opetus- ja kulttuuriministeriön lukio- ja ammatillisen koulutuksen ylijohtaja Petri Lempinen webinaarissa totesi, “Opiskelijoiden hyvinvointi luo perustan tavoitteelliselle opiskelulle”. Uusien taitojen omaksuminen ja ammattilaiseksi kehittyminen eivät siis ole jokin fyysisestä ja psyykkisestä terveydestä irrallinen asia, vaan pikemminkin seuraus. Ammattiin opiskelijoista kasvaa suomalaisen yhteiskunnan tukipilarit – sitä vahvemmat pilarit saamme, mitä paremmin vastaamme opiskelijoiden avun ja tuen tarpeisiin jo opiskelun aikana.
Kirjoittanut: Sara Siponmaa, SAKKIn hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden asiantuntija