28.01.2022

Nuorten osallistaminen hyvinvointialueiden päätöksentekoon vahvistaa palveluiden toimivuutta

Blogit

Viime sunnuntaina järjestettiin historian ensimmäiset aluevaalit, joissa valittiin uusien hyvinvointialueiden päättäjät. Aluevaalien taustalla on massiivinen sote-uudistus, jossa merkittävä osa kunnille kuuluneista palveluista siirtyy hyvinvointialueiden vastuulle. Näitä palveluja ovat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi. Hyvinvointialueet vastaavat tulevaisuudessa myös opiskeluhuollon järjestämisestä, joten vaalit olivat myös amisopiskelijoiden kannalta hyvin tärkeät. 

Vain 4,7 % eli 67 henkilöä kaikista valituista on alle 30-vuotiaita. Myös nuoria ehdokkaita oli vähän, vain 7,6 %. Näiden lukujen valossa voi ennustaa, että nuorten äänestäminen aluevaaleissa ei ollut kovinkaan suurta. Taustalla voi olla monia tekijöitä: Vaikka politiikka kiinnostaa nuoria yhä enemmän, aluevaalien ja yleisemmin demokratian merkitys on voinut jäädä monille epäselväksi. Lisäksi pitkään vellonut koronatilanne on heikentänyt nuorten hyvinvointia merkittävästi, joka on osaltaan voinut vaikuttaa intoon ja mahdollisuuksiin osallistua demokratiaan. Vaalikampanjointi puolestaan edellyttää usein taloudellisia resursseja ja taustavoimia, joista kumpaakaan nuorilla ehdokkuudesta kiinnostuneilla ei välttämättä ole.

Nuorten ääntä hyvinvointialueilla voi kuvailla uhanalaiseksi. Tulevien hyvinvointialueiden lakiin perustuva velvollisuus on asettaa nuorille oma vaikuttamiselin heidän osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi. Nyt, jos koskaan tämän vaikuttamiselimen toimintaedellytykset ja eri taustaisten nuorten monipuoliset osallistumisen keinot on turvattava. On koko hyvinvointialueen etu, että erilaiset väestöryhmät tulevat huomioiduksi ja saavat äänensä kuuluviin – muutoin riskinä on hyvinvointierojen kasvu, joka kostautuu myös palvelujärjestelmälle lisäkuormituksena.

On myös pohdittava, miten koko Suomen demokraattista järjestelmää voisi muuttaa nuoria osallistavammaksi. SAKKI pitää äänestysikärajan laskemista 16 ikävuoteen merkittävänä parannuskeinona tässä kokonaisuudessa. Väitöskirjatutkijat Theodora Helimäki ja Veikko Isotalo kommentoivat tällä viikolla Ylen haastattelussa, että muissa maissa on saatu ikärajan laskemisen myötä positiivisia tuloksia nuorten kiinnittymisestä politiikkaan ja tyytyväisyydestä demokratiaan. Ammatillisissa oppilaitoksissa yhteiskuntaopin opetus sijoittuu yleensä opintojen alkutaipaleelle, jolloin olisi mahdollista tavoittaa juuri alle 18-vuotiaita, ja luoda otollinen kimmoke äänestämiselle. 

Pelkkä äänestysiän laskeminen ei tietenkään yksin riitä. On tärkeää, että demokratiakasvatus läpileikkaa oppilaitosarkea laajemminkin, jos halutaan tukea amisnuorten varttumista aktiivisiksi kansalaisiksi. Jos nuoret kokevat oppilaitoksen toimintakulttuurin osallistavaksi, ja näkevät vaikkapa opiskelijakuntatoiminnan olevan aidosti merkityksellistä, he suhtautuvat yhteiskunnalliseen osallistumiseen, kuten aluevaaleihin, myönteisesti todennäköisesti myös opintojen jälkeen.

Kirjoittanut: Sara Siponmaa, SAKKI ry:n yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin asiantuntija