Paksuna, apua!

Perheellisen opis­ke­li­jan toimeen­tu­loa paran­ne­taan tänä vuonna opin­to­tuen huol­ta­ja­ko­ro­tuk­sel­la. Pidä kiinni oikeuk­sis­ta­si työelä­mäs­sä myös odotusai­ka­na.

Tarmon hakies­sa töitä hän huomasi liian usein kuule­van­sa alen­ta­via komment­te­ja siitä, ettei miestä kannata palkata, sillä tilas­tol­li­ses­ti miesten eliniän odote on mata­lam­pi kuin naisten ja miehet kuole­vat tapa­tur­mai­ses­ti useam­min kuin naiset. Tarmon palk­kaa­mi­nen on siis yksin­ker­tai­ses­ti iso riski työnan­ta­jal­le — ihan näin tieteel­li­sen tiedon valossa.

Siis hetki­nen. Ei toi voi olla totta. Eihän kukaan nyt noin ajat­te­le!

Vaihtaessamme Tarmon tilalle Tarjan, saat­taa­kin ennak­ko­luu­loi­nen ääni muuttua kellos­sa. Vaikka elämme 2010‐lukua, monet vanhan­ai­kai­set käsi­tyk­set jyllää­vät yhä työelä­mäs­sä. Nuorten naisten palk­kaa­mis­ta on pidetty riskinä, sillä ne mokomat kun voivat milloin tahansa pamah­taa paksuk­si. Liian monet raskaa­na olevat henki­löt saavat­kin osak­seen vähät­te­le­vää, jopa aggres­sii­vis­ta kommen­toin­tia esimer­kik­si hakies­saan töitä raskausai­ka­na. Syrjintä raskau­den ja perhe­va­pai­den perus­teel­la on kuiten­kin laiton­ta.

Äitiysloman kesto on 105 arki­päi­vää, isyys­lo­man 54 arki­päi­vää. Näiden lisäksi KELA:n tukema vanhem­pain­va­paa kestää 158 päivää. Lapsen synty­män jälkeen on siis hyvin­kin mahdol­lis­ta, että se perheen ei‐synnyttävä osapuo­li on poissa työelä­mäs­tä paljon pidem­pään kuin varsi­nai­nen synnyt­tä­jä. Näissä tapauk­sis­sa keskus­te­lun sävy kään­tyy­kin useam­min ns. sankari‐isyyteen, kun taas työelä­mään palaa­val­ta äidiltä saate­taan vaka­val­la naamal­la kysyä, aiotko olla uraoh­jus vai hyvä äiti? Breaking news: vanhem­pi voi olla näitä molem­pia yhtä­ai­kaa.

Tasa‐arvovaltuutettu on nosta­nut raskaus­syr­jin­tää erin­omai­ses­ti esille kulu­neen syksyn aikana. Se on ajan­koh­tai­nen työelä­män tasa‐arvo‐ongelma, joka “vaikut­taa monin eri tavoin naisten urasuun­ni­tel­miin, perhe­va­pai­den tasa­puo­li­seen hyödyn­tä­mi­seen sekä nuorten aikuis­ten ajatuk­siin perheen perus­ta­mi­ses­ta”. Raskaussyrjintä on yksin­ker­tai­ses­ti laiton­ta. Silti kaikil­la aloilla on yhä taval­lis­ta, että tieto työn­te­ki­jän raskau­des­ta vaikut­taa työsuh­tee­seen.

Odottavien vanhem­pien muis­ti­lis­ta:

Hyödynnä tuki­pal­ve­lut. Maailman paras neuvo­la­sys­tee­mim­me on tuke­na­si läpi odotusa­jan.

Tule toimeen. Muista hakea KELA:sta äitiy­sa­vus­tus, vanhem­pain­ra­ha ja lapsi­li­sä. Äitiysavustuksen voi ottaa joko äitiys­pak­kauk­se­na tai rahana. Palattuasi opin­to­jen pariin olet vuoden 2018 alusta lähtien myös oikeu­tet­tu opin­to­tuen huol­ta­ja­ko­ro­tuk­seen.
Kehtaa. Sinulla on oikeus hakea töitä myös raskaa­na olles­sa­si. On vanhan­ai­kais­ta ajatel­la, että odot­ta­van äidin palk­kaa­mi­nen työhön olisi riski. Päinvastoin. Kun perheel­lis­tä työn­te­ki­jää tuetaan ja elämän eri vaihei­siin työpai­kal­la suhtau­du­taan kannus­ta­vas­ti, työnan­ta­ja saa toden­nä­köi­ses­ti moti­voi­tu­neen ja sitou­tu­neen työn­te­ki­jän.
Kommunikoi. Ilmoita työnan­ta­jal­le vanhem­pain­va­paas­ta­si ja selvitä, maksaa­ko työnan­ta­ja palkkaa vapaan ajalta.
Jaa vastuu. Vanhempainvapaan voi jakaa. Äitiysloman jälkei­nen vanhem­pain­va­paa on jaet­ta­vis­sa molem­pien vanhem­pien kesken just niin kuin itse haluat­te.
Pyydä apua. Yksin ei ole pakko puurtaa. Neuvola‐ ja sosi­aa­li­pal­ve­lut ovat kulla­nar­voi­sia etenkin yksin­huol­ta­jal­le. Uskalla myös pyytää apua lähei­sil­tä, kun omat voimat hiipu­vat.
Puutu. Jos epäilet, että sinuun, opiskelu‐ tai työka­ve­rii­si kohdis­tuu raskaus­syr­jin­tää, puutu asiaan. Tukea ja tietoa löydät osoit­tees­ta raskaussyrjinta.fi!