SAKKI toivoo hallitukselta budjettiriihestä lisärahoitusta ammatillisen koulutuksen perusrahoitukseen sekä aidosti maksuttoman toisen asteen eteenpäin viemistä.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) esitteli eilen valtiovarainministeriön talousarvioesityksen kuun lopulla alkavaan budjettiriiheen. Esityksessä ei valitettavasti löydy uusia panostuksia ammatilliseen koulutukseen, lukuun ottamatta 15 miljoonan euron kertapanostusta reformin toimeenpanoon. Lisäksi esitetty oppimateriaalilisä on parannus nykytilaan, mutta ei poista maksullisiin materiaaleihin ja välineisiin liittyviä ongelmia.
– Valtiovarainministerin eilen esittelemä kertapanostus ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoon tuo toki hieman apua koulutuksen järjestäjien tilanteeseen, mutta opiskelijan kannalta hyödyllisempää olisi opiskelijakohtaisen perusrahoituksen kasvattaminen. Toiminnan kehittämiseen tehdyt kertapanostukset katoavat usein hallintoon ja rakenteisiin, jolloin hyöty opiskelijoille jää pieneksi. Perusrahoituksen lisääminen onnistuisi parhaiten peruuttamalla ammatilliseen koulutukseen kohdistuneet leikkaukset ja indeksijäädytykset, toteaa SAKKIn puheenjohtaja Elias Tenkanen.
SAKKIn joulukuussa 2017 julkaisemassa Amisbarometrissä opiskelijoiden toiveet oman alan opettajan antaman opetuksen määrän kasvattamisesta olivat nousseet merkittävästi kahden vuoden takaisesta. Vuonna 2015 20 prosenttia opiskelijoista ilmoitti toivovansa opettajan antaman opetuksen lisäämistä, kun vuonna 2017 lukema oli noussut jo 32 prosenttiin. Perusrahoituksen lisäys auttaisi juuri tämän tarpeen tyydyttämiseen.
Valtiovarainministeriön esityksessä ehdotetaan myös vähävaraisille toisen asteen opiskelijoille suunnattua opintotuen oppimateriaalilisää. Oppimateriaalilisän suuruus on 46,80 euroa kuukaudessa kaikkein vähävaraisimmille opiskelijoille. Vaikka oppimateriaalilisä onkin parannus nykytilaan ja helpottaa joidenkin opiskelijoiden taloudellista tilannetta, se ei kuitenkaan poista oppimateriaalien ja työvälineiden hankintaan liittyviä keskeisiä ongelmia.
– Ammattiin opiskelevien oppimateriaali‐ ja työvälinehankinnat sijoittuvat usein opintojen alkuun, jolloin kuukausittainen korotus opintotukeen ei helpota hankintojen tekoa. Lisäksi merkittävä osa yksin asuvista opiskelijoista jää suunnitellun lisän ulkopuolelle, vaikka juuri heille oppimateriaalilisä tulisi todella tarpeeseen, harmittelee puheenjohtaja Tenkanen.
Oppimateriaalilisä ei myöskään poista rakenteellisia ongelmia, joita liittyy materiaalien ja työvälineiden hankintaan. Nykymalli, jossa hankintapäätöksen tekijä ja maksaja ovat eriytetty toisistaan johtaa tehottomuuteen oppimateriaalien ja välineiden kustannuksien ja käytön näkökulmasta. Siksi hallituksen tulisi valmistella #maksuton2aste‐kansalaisaloitteen esityksen mukaisesti siirtymistä aidosti maksuttomaan toisen asteen koulutukseen, jossa materiaalien ja työvälineiden hankinta siirrettäisiin koulutuksen järjestäjän vastuulle. Aidosti maksuton toisen asteen olisi askel kohti oppivelvollisuuden laajentamista koskemaan toisen asteen koulutusta.
Lisätietoa,
Elias Tenkanen
puheenjohtaja
[email protected]
puh. 044 7530 581
Samuli Maxenius
asiantuntija
[email protected]
puh. 044 7766 048