Pari viikkoa sitten julkaistiin Nuorisotutkimusseuran ja Valtion nuorisoneuvoston Opin polut ja pientareet – Nuorisobarometri 2017.
Tänä vuonna barometrin teemaksi oli ilahduttavasti valikoitunut koulutus ja sen kehitykseen liittyvät haasteet. Teemana koulutus on todella onnistunut valinta, sillä tämän ja viime vaalikauden aikana tehdyt merkittävät leikkaukset koulutuksesta ovat nyt alkaneet näkyä nuorten opintojen edistymisessä sekä opiskeluhyvinvoinnissa. Nuorisobarometrin tuloksissa leikkausten vaikutukset ovatkin jo havaittavissa.
Barometrien kiinnostavimmat tulokset koskivat opintojen keskeyttämistä sekä siihen johtaneita syitä. Pääasialliseksi syyksi opintojen keskeyttämiselle nuoret nostivat väärän alavalinnan jatko‐opintoihin hakeutumisessa. Tulos kielii opinto‐ ja uraohjauksen heikosta tilasta. Erityisesti perusopetuksen opinto‐ohjauksessa toisen asteen opintojen vaihtoehtoja ei käsitellä tarpeeksi kattavasti. Peruskoulujen ja ammatillisten oppilaitosten tulisi tiivistää yhteistyötään jatko‐opintomahdollisuuksien esittelyn kehittämiseksi.
Lisäksi kouluviihtyvyys ja opetuksen heikko laatu nousivat selvityksessä merkittäviksi tekijöiksi keskeyttämisten takana. Koulutusleikkaukset ovat vaikuttaneet opetuksen laatuun ja oppilaitosten viihtyvyyteen ja esimerkiksi ammatillisissa oppilaitoksissa lähiopetuksen määrä on kääntyneet selvästi laskuun. Myös SAKKIn joulukuussa julkaisemassa Amisbarometrissä nousi esiin opiskelijoiden toive lähiopetuksen määrän lisäämisestä.
Kokonaan toisen asteen tutkintojen ulkopuolelle jääneiden nuorten kohdalla keskeyttämisen syyt liittyivät vahvemmin opinnoissa pärjäämiseen. Heikko opintomenestys, opinnoissa jälkeen jääminen sekä opintoihin saadun tuen puute ovat tälle ryhmälle keskeisiä keskeyttämisen syitä. Toisen asteen tutkintojen ulkopuolelle jäävien kohdalla onkin kuvaavaa, että ongelmat keskittyvät erityisesti opiskeluun ja oppimiseen liittyviin haasteisiin. Peruskoulun opetukseen, erityisesti erityisopetukseen, tulisikin tämän tiedon valossa lisätä panoksia, jotta peruskoulun päättävien opiskelijoiden opiskeluvalmiudet olisivat riittävällä tasolla toiselle asteelle siirryttäessä. Myös toisen asteen oppilaitosten panostuksia erityisopetukseen ja opinto‐ohjaukseen tulisi lisätä nykyistä.
Erityisen tuen tarpeessa olevien opiskelijoiden määrä ammatillisessa koulutuksessa on kasvanut runsaasti viime vuosina samalla kun koulutuksen rahoituksesta on leikattu merkittävällä tavalla. Opetushallituksen muutama viikko sitten julkaiseman selvityksen mukaan perustutkinnon keskeyttäneiden opiskelijoiden määrä on kasvanut kolmessa vuodessa 8,6 prosentista 11,4 prosenttiin. Leikkausten vaikutus sekä erityisen tuen tarpeessa olevien opiskelijoiden määrän lisääntyminen yhdessä näkyvät läpäisyn heikkenemisessä. Nuorisobarometrin tulosten pohjalta onkin hyvä lähteä etsimään niitä keinoja, joilla ammatillisen koulutuksen läpäisyä ja siten suomalaisten koulutustasoa pystytään nykyisestä parantamaan.
Oppivelvollisuuden laajentaminen toiselle asteelle kerää kannatusta
Nuorisobarometrin tulokset antoi myös tukea SAKKIn tavoitteelle oppivelvollisuuden laajentamiseen koskemaan myös toisen asteen opintoja. Barometriin vastanneista nuorista 2/3 kannatti oppivelvollisuuden laajentamista koskemaan myös toisen asteen opintoja. Kiinnostavaa oli myös, että yli puolet toisen asteen opinnot jossain kohdin keskeyttäneistä nuorista ilmoitti kannattavansa esitystä. Oppivelvollisuuden laajentaminen nauttii myös niiden nuorten kannatusta, joihin muutos tulisi ensisijassa vaikuttamaan.