SAKKI ry:n lausunto sivistysvaliokunnalle 17.5.2021. Asia: HE 76/2021 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi

Yleiset huomiot 

Kannatamme palvelukeskuksen perustamisen taustalla olevia tavoitteita lämpimästi. Jatkuva oppiminen kaipaa kokonaiskoordinaatiota, joka voisi tarkastella asioita kokonaisuutena ja tuoda esimerkiksi OKM:n ja TEM:n lähestymistapoja yhteen. Myös aliedustettujen ryhmien nykyistä parempi huomioiminen, asiakastarvelähtöisempi lähestyminen teemaan, hakevan toiminnan kehittäminen ja tietyn tason ennakointityö ovat sellaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka nykyisillä toimenpiteillä tai organisaatioilla voivat helposti jäädä huomiotta. Näemme että esitys voi tarjota niihin vastauksia, mutta se jättää niiden suhteen myös paljon kysymyksiä auki. 

Suurimmat huolet liittyvät palvelukeskukselle varattuihin, suhteellisen vähäisiltä suhteessa tehtäväkenttään vaikuttaviin pysyviin resursseihin sekä keskuksen toimivaltaan suhteessa esityksen tavoitteisiin. Näihin huoliin on osin vastattu lausuntokierroksen jälkeen, mutta osa huolista edelleen säilyy. Onko keskuksella mahdollisuutta ohjata esimerkiksi alueellista toimintaa tarpeellisissa määrin toivottuun suuntaan pelkässä koordinaatio- ja neuvontaroolissa? Palvelukeskuksen ja alueellisten yhteistyöverkostojen rakennetta ja keskinäistä suhdetta ei esityksessä ole juuri kuvattu. Samalla näemme tämän alueellisen yhteistyön vahvistamisen ja eri koulutusmuotojen yhteen tuomisen suurena mahdollisuutena. Elpymis- ja palautumissuunnitelman myötä kohdennettua lisärahoitusta jatkuvaan oppimiseen pidämme tervetulleena. 

Palvelukeskukselle esitetyt tehtävät

Palvelukeskukselle esitetään monia hyvä ja kannatettavia tehtäviä, mutta resurssit eivät näytä olevan suhteessa näihin tehtäviin. Tärkeää olisi aikatauluttaa toiminnan käynnistäminen ja se, mitä tehdään ja missä järjestyksessä. 

Laajassa tehtäväkentässä erityisen tärkeää on miettiä raja-aidat ja yhteistyömuodot muihin, esimerkiksi neuvontaa ja ennakointia tekeviin tahoihin. Miten paikallinen ennakointityö sidotaan toimintaan? Samoin tulisi selkiyttää sitä, miten vastuu tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittämisessä jakautuu palvelukeskuksen ja paikallisten toimijoiden kesken. 

Erityisesti tervetulleina tehtävinä näemme koulutuksessa aliedustettujen ryhmien nostamisen kohderyhmäksi sekä etsivän työn, jotka tuovat lisäarvoa nykyiseen koulutuskentän toimintaan. Näiden lisäksi tärkeä tavoite olisi luoda koulutukseen hakeutuville selkeä kuva koulutuksen tarjonnasta. Tällä hetkellä kukin koulutuksen tarjoaja voi toimia ja tarjota omaa koulutustaan hyvinkin joustavasti ja tarvelähtöisesti, mutta varsinkaan heikommat perustaidot omaaville ei ole tarjolla oman osaamisen kehittämisen suhteen kokonaiskuvaa tarjonnasta ja mahdollisuuksista. Tämän kokonaiskuvan tarjoaminen olisi tervetullutta, mutta vaatii vahvaa alueellista yhteistyötä ja yhteistä koordinaatiota. 

Pidämme hyvänä myös sitä, että palvelukeskus voisi paikata joitain nykyisen koulutustarjonnan aukkoja niin, että oppilaitosten nykyistä, hyvää toimintaa ei täytyisi ohjata uusimuotoista toimintaa palvelevaksi. 

Palvelukeskukselle esitetty hallintomalli

Pidämme palvelukeskuksen sijoittumista opetushallituksen yhteyteen perusteltuna. Näkisimme hyvänä lisätä jatkuvan oppimisen ja työllisyyden neuvostoon myös oppilaitosten edustuksen, jotta linkki käytännön toimintaan toteutuisi paremmin. 

Palvelukeskukselle esitetyt koulutus- ja osaamispalveluiden rahoitusmuodot

Pidämme hyvänä, että varsinkin aliedustettujen ryhmien kouluttautumisen tukemiseksi voidaan ottaa käyttöön uusia rahoitusinstrumentteja, mutta samalla olemme huolissamme rahoituksen pirstaloitumisesta ja instrumenttien luomista muutoksista nykyisiin säätely- ja rahoitusjärjestelmiin.

Lisätietoja: 
Matti Tujula 
edunvalvonnan asiantuntija
044 7766 048
[email protected]