EDUSKUNTAVAALIT

Glasses

#ääniä­amik­sil­le

Olemme tälle sivulle avan­neet tarkem­min näitä tavoit­tei­ta. Kun klik­kaat kohdas­ta “lue vastaus” pääset luke­maan aihees­ta tarkem­min. 

KYSYTTÄVÄÄ? OTA YHEYTTÄ

EI OPPI OJAAN KAADA

  • Oppivelvollisuuden tulee jatkua toisen asteen tutkinnon suorittamiseen tai siihen asti, kun nuori täyttää 19 ikävuotta

    Oppivelvollisuuden laajen­ta­mi­nen koske­maan myös toisen asteen opin­to­ja on kustan­nus­te­ho­kas tapa lisätä suoma­lais­ten osaa­mis­ta sekä vähen­tää nuorten syrjäy­ty­mis­tä. Oppivelvollisuuden laajen­ta­mi­nen tulisi toteut­taa siten, että nuori olisi oppi­vel­vol­li­nen siihen asti, kunnes suorit­taa toisen asteen tutkin­non tai täyttää 19‐ikävuotta. Laajentamisen yhtey­des­sä panos­te­taan myös lisää perus­kou­lun erityi­so­pe­tuk­seen sekä opinto‐ohjaukseen, jotta perus­kou­lun päät­tä­vien nuorten osaa­mi­nen on olisi nykyis­tä parem­mal­la tasolla siir­ryt­täes­sä toisen asteen opin­toi­hin. Lisäksi perus­kou­lun päät­tö­ar­vioin­tia tulee tiuken­taa siten, että perus­kou­lun päät­tä­vien osaa­mi­nen myös vastaa perus­kou­lun oppi­mää­rän todel­li­sia vaati­muk­sia.

    Oppivelvollisuuden laajen­ta­mi­sen yhtey­des­sä tulee myös koota nuoril­le suun­na­tut tuki­pal­ve­lut selkeäk­si koko­nai­suu­dek­si tuke­maan toisen asteen tutkin­non suorit­ta­mis­ta. Nykyisin nuorten koulutus‐, työllisyys‐ ja sosiaali‐ ja terveys­pal­ve­lut ovat varsin hajau­tu­neet eri toimi­joil­le. Oppivelvollisuuden laajen­ta­mi­sen yhtey­des­sä voitai­siin monia­lai­ses­ti tukea nuoria pääse­mään opin­toi­hin kiinni ja tukea erityi­ses­ti niitä nuoria, joilla on haas­tei­ta elämänhallinta‐ tai opis­ke­lu­tai­to­jen kanssa.

    Lue vastaus Sulje

OPPIA IKÄ KAIKKI

  • Koulutusjärjestelmää tulee tarkastella kokonaisuutena ja yhteistyötä koulutusalojen välillä lisättävä.

    Suomalaista koulu­tus­jär­jes­tel­mää on uudis­tet­tu viimei­set vuosi­kym­me­net irral­li­si­na koko­nai­suuk­si­na siten, ettei uudis­tuk­sis­sa ole tarkas­tel­tu koulu­tus­jär­jes­tel­mää koko­nai­suu­te­na. Kuitenkin sekä yksilön että elini­käi­sen ja jatku­van oppi­mi­sen kannal­ta järjes­tel­män tarkas­te­lu yhtenä, eheänä koko­nai­suu­te­na tuot­tai­si nykyis­tä järke­väm­piä ratkai­su­ja. Nykyisen koulu­tus­jär­jes­tel­män osat ovat paikoi­tel­len risti­rii­das­sa keske­nään eikä lain­sää­dän­nös­sä tai rahoi­tuk­ses­sa huomioi­da riit­tä­väs­ti eri koulu­tusas­tei­den ja -muoto­jen yhteis­työ­tä.

    SAKKI esittää, että koulu­tus­jär­jes­tel­män sisällä eri koulu­tusas­tei­ta ja -muotoja ohja­taan niin lain­sää­dän­nöl­lä kuin rahoi­tus­mal­leil­la  tiivis­tä­mään yhteis­työ­tä. Yhteistyön lisää­mi­nen on tärkeää, jotta jatkos­sa on aidosti mahdol­lis­ta luoda henki­lö­koh­tai­sia osaa­mis­pol­ku­ja elini­käi­sen oppi­mi­sen peri­aat­teen mukai­ses­ti.

    Lue vastaus Sulje
  • Ammatillisen koulutuksen tulee tarjota elinikäisen oppimisen avaintaidot kaikille ammattiin opiskeleville.

    Ammatillisella koulu­tuk­sel­la on kaksi­ja­koi­nen tehtävä sekä amma­til­li­sen osaa­mi­sen että elini­käis­ten oppi­mi­sen avain­tai­to­jen tarjoa­ja­na. Ammatillinen osaa­mi­nen on luon­nol­li­ses­ti amma­til­li­sen koulu­tuk­sen kulma­ki­vi, mutta myös oppi­mi­sen taito­jen opet­te­lu on keskei­ses­sä roolis­sa osana koulu­tuk­sen tehtä­viä. Erityisesti perus­kou­lun päät­tä­vien nuorten sekä alhai­sel­la koulu­tus­ta­sol­la amma­til­li­set opinnot aloit­ta­vien opis­ke­li­joi­den kohdal­la oppi­mis­tai­to­jen ja perus­tai­to­jen painot­ta­mi­nen on keskeis­tä, jotta kyky jatku­vaan oppi­mi­seen läpi elin­kaa­ren pysty­tään varmis­ta­maan parhaal­la mahdol­li­sel­la tavalla.

    SAKKI vaatii, että amma­til­li­siin perus­tut­kin­toi­hin kuulu­vien yhteis­ten tutkin­non osien laatuun ja määrään panos­te­taan tule­val­la vaali­kau­del­la. Ilman riit­tä­viä elini­käi­sen oppi­mi­sen taitoja ihminen ei kykene uudis­taa osaa­mis­taan elämän­sä aikana, joka vaikut­taa suoraan työuran laatuun ja pituu­teen sekä kykyyn osal­lis­tua yhteis­kun­nal­li­seen keskus­te­luun.

    Lue vastaus Sulje
  • Ammatillisen koulutuksen tarjoama todellinen jatko‐opintokelpoisuus tulee varmistaa osana opintoja.

    Suomalaisessa koulu­tus­jär­jes­tel­mäs­sä ei saa olla umpi­pe­riä ja siksi amma­til­li­sen koulu­tuk­sen tulee tarjota sekä laki­sää­tei­nen että todel­li­nen jatko‐opintokelpoisuus. Korkeakoulutus ja tutki­mus 2030 -visios­sa on asetet­tu tavoit­teek­si, että yli puolet ikäluo­kas­ta suorit­taa jatkos­sa korkea­kou­lu­tut­kin­non. Tämä tarkoit­taa, että myös entistä suurem­pi osa amma­til­li­sen tutkin­non suorit­ta­neis­ta hakeu­tuu korkea­kou­luo­pin­to­jen pariin. Tämä edel­lyt­tää ammat­tiin opis­ke­le­vien valmiuk­sien paran­ta­mis­ta korkea­kou­luo­pin­to­ja varten sekä selkei­den väylien luomis­ta korkea­kou­luo­pin­toi­hin.

    SAKKI vaatii, että ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen lisäksi myös yliopis­tot huomioi­vat amma­til­li­set tutkin­not opis­ke­li­ja­va­lin­nois­saan. Lisäksi amma­til­lis­ta tutkin­toa suorit­ta­val­la opis­ke­li­jal­la tulee olla henki­lö­koh­tai­sen opin­to­po­lun mukai­ses­ti mahdol­li­suus hankkia riit­tä­vä ja hyvä osaa­mi­nen korkea­kou­luo­pin­to­ja varten. Tämä tarkoit­taa mm. mahdol­li­suut­ta suorit­taa kaksois­tut­kin­to tai kerätä muuta yleis­si­vis­tä­vää osaa­mis­ta (matemaattis‐luonnontieteellinen, yhteis­kun­nal­li­nen tai kielel­li­nen osaa­mi­nen), joita tulevat opinnot edel­lyt­tä­vät.

    Lue vastaus Sulje
  • Amis kasvattaa yhteiskunnallisesti sivistyneistä kansalaisia; yhteiskunnallisen vaikuttamisen opetusta on lisätä osallisuuden avulla, yhteistyössä opiskelijakuntien kanssa.

    Ammattiin opis­ke­le­vat ja valmis­tu­neet ovat poliit­ti­ses­ti ja yhteis­kun­nal­li­ses­ti huomat­ta­vas­ti vähem­män aktii­vi­sia kuin yliop­pi­laat tai korkeas­ti koulu­te­tut kansa­lai­set. Yksi keskei­nen tekijä erojen takana on yhteis­kun­nal­li­sen opetuk­sen määrä eri koulu­tus­po­luil­la, sillä amma­til­li­sen tutkin­non suorit­ta­neet paneu­tu­vat yhteis­kun­taan ja poli­tiik­kaan opin­nois­saan muita ryhmiä vähem­män. Yhteiskunnallista osaa­mis­ta tulisi opettaa nykyis­tä enemmän erityi­ses­ti osal­lis­ta­vien mene­tel­mien kautta, jolloin kokemus mahdol­li­suu­des­ta vaikut­taa omaan ympä­ris­töön ja yhtei­söön kehit­tyi­si nykyis­tä tehok­kaam­min.

    SAKKI edel­lyt­tää, että opis­ke­li­joi­den osal­li­suu­den toimi­vuu­den tulee näkyä rahoi­tus­jär­jes­tel­mäs­sä siten, että se kannus­taa koulu­tuk­sen järjes­tä­jiä kehit­tä­mään osal­li­suut­ta ja opis­ke­li­joi­den mukaan otta­mis­ta päätök­sen­teos­sa ja oppi­lai­tok­sen kehit­tä­mi­ses­sä. Opiskelijakuntatoiminta tulee saada laki­sää­tei­sel­le tasolle kaikis­sa oppi­lai­tok­sis­sa. Lisäksi opin­to­jen tulee sisäl­tää entistä enemmän osal­li­suu­teen perus­tu­via element­te­jä, joilla edis­te­tään yhteis­kun­nal­li­sen osal­li­suu­den taitoja.

    Lue vastaus Sulje
  • Koulutuksen laatu tulee varmistaa koulutuksen sisäiseen ja ulkoiseen arviointiin ja laadunhallintaan panostamalla.

    Ammatillisen koulu­tuk­sen arvioin­tiin tulee panos­taa tulevan vaali­kau­den aikana erityi­ses­ti amma­til­li­sen koulu­tuk­sen refor­mis­ta aiheu­tu­vien merkit­tä­vien muutok­sien vuoksi. Erityisen keskeis­tä on panos­taa henki­lö­koh­tais­ta­mi­sen, työssä tapah­tu­van oppi­mi­sen, erityi­sen tuen opis­ke­li­joi­den saaman tuen, maahan­muut­ta­jien koulu­tuk­sen sekä rahoi­tus­mal­lin toimi­vuu­den tarkas­te­luun sekä arvioin­tiin. Lisäksi elini­käi­sen oppi­mi­sen taito­jen nyky­ti­laa ja kehi­tys­tä tulisi seuraa­van neli­vuo­tis­kau­den aikana arvioi­da tarkem­min, jotta saamme oikean kuvan toisen asteen päät­tä­vien opis­ke­li­joi­den osaa­mis­ta­sos­ta.

    SAKKI esittää, että tule­val­la vaali­kau­del­la halli­tus panos­taa riit­tä­väs­ti resurs­se­ja refor­min onnis­tu­mi­sen arvioin­tiin, oppi­mis­tu­los­ten kehi­tyk­sen seuran­taan sekä koulu­tuk­sen järjes­tä­jien laadun­hal­lin­nan kehit­tä­mi­seen.

    Lue vastaus Sulje
  • Äänestysikäraja laskettava kaikissa vaaleissa 16 ikävuoteen.

    Äänestysikärajan laske­mi­nen perus­tuu tarpee­seen kasvat­taa nuorten yhteis­kun­nal­lis­ta osal­lis­tu­mis­ta ja aktii­vi­suut­ta. Mahdollisuus vaikut­taa ympä­ril­lä oleviin yhtei­siin asioi­hin lisää kiin­nos­tus­ta vaikut­ta­mi­seen. 16‐ ja 17‐vuotiailla nuoril­la on jo lail­li­sia vastui­ta ja velvol­li­suuk­sia, kuten riko­soi­keu­del­li­nen vastuu sekä vero­vel­vol­li­suus, jotka puol­ta­vat myös ääni­val­lan anta­mis­ta päät­tä­jien valin­nas­sa. Nuorten otta­mi­nen mukaan äänes­tä­jik­si lisää myös nuoria koske­vaa keskus­te­lua vaalien yhtey­des­sä. Äänestysikärajan alen­ta­mi­nen ei edel­ly­tä ehdok­kuu­den salli­mis­ta alle  18‐vuotiaille nuoril­le.

    SAKKI vaatii äänes­ty­si­kä­ra­jan alen­ta­mis­ta kaikis­sa vaaleis­sa 16 ikävuo­teen seuraa­van vaali­kau­den aikana. Sekä Euroopan tasolla että Suomessa ikära­jan laskua ovat vaati­neet useat nuori­so­jär­jes­töt, Suomessa muun muassa Suomen nuori­so­yh­teis­työ — Allianssi.

    Lue vastaus Sulje

RAHALLA SAA JA HEVOSELLA PÄÄSEE

  • Koulutuksen rahoitusta tulee kasvattaa reformin onnistuneen toimeenpanon varmistamiseksi.

    Ammatillisesta koulu­tuk­ses­ta on leikat­tu kuluvan vaali­kau­den aikana n. 220 milj. € ja myös edel­li­sen vaali­kau­den aikana amma­til­li­nen koulu­tus kärsi leik­kauk­sis­ta. Samaan aikaan opis­ke­li­ja­mää­rä on kasva­nut amma­til­li­ses­sa koulu­tuk­ses­sa merkit­tä­väs­ti. Leikkaukset ovat aiheut­ta­neet merkit­tä­viä heiken­nyk­siä koulu­tuk­sen laatuu, esimer­kik­si vähen­ty­nee­nä lähio­pe­tuk­sen määränä.

    Samaan aikaan tämän halli­tus­kau­den aikana on tehty amma­til­li­seen koulu­tuk­seen sen histo­ria yksi merkit­tä­vim­mis­tä refor­meis­ta, joka on edel­lyt­tä­nyt koulu­tuk­seen järjes­tä­jiä päivit­tä­mään toimin­taan­sa vastaa­maan uuden lain edel­lyt­tä­miä käytän­tö­jä ja tavoit­tei­ta. Muutosprosessi on edel­lyt­tä­nyt merkit­tä­vää resur­soin­tia uusien käytän­tei­den toimeen­pa­ne­mi­sek­si. Esimerkiksi kunta­liit­to on arvioi­nut uuden amma­til­li­sen koulu­tuk­sen lain­sää­dän­nön tuovan koulu­tuk­sen järjes­tä­jil­le uusia kuluja yhteen­sä 80 milj. euron edestä.

    SAKKI katsoo, että nykyi­nen rahoi­tus­ti­lan­ne on liian heikko rahoi­tus­leik­kauk­sis­ta ja amma­til­li­sen koulu­tuk­sen refor­min aiheut­ta­mis­ta muutok­sis­ta johtuen. Siksi on syytä lisätä amma­til­li­sen koulu­tuk­sen rahoi­tus­ta siten, että lasken­nal­li­nen opis­ke­li­ja­koh­tai­nen rahoi­tus nousee nykyi­ses­tä takai­sin vuoden 2012 tasolle. Koska laissa tai rahoi­tus­jär­jes­tel­mäs­sä ei enää nykyi­sin tark­kaan määri­tel­lä sitä, miten opetus­ta tulee järjes­tää, on opis­ke­li­ja­koh­tai­sen rahoi­tuk­sen määrän kasvat­ta­mi­nen paras keino panos­taa henki­lö­koh­tais­ta­mi­seen, lähio­pe­tuk­seen, työpai­kal­la tapah­tu­vaan oppi­mi­seen sekä erityi­sen tuen tarpees­sa oleviin opis­ke­li­joi­hin.

    Lue vastaus Sulje
  • Rahoitusmallia tulee muuttaa enemmän perusrahoitusta painottavaan suuntaan.

    Ammatillisen koulu­tuk­sen refor­min yhtey­des­sä myös koulu­tuk­sen rahoi­tus­jär­jes­tel­mä uudis­tet­tiin koko­nai­suu­des­saan. Uudessa rahoi­tus­jär­jes­tel­mäs­sä 50 prosent­tia rahoi­tuk­ses­ta tullaan jaka­maan perus­ra­hoi­tuk­se­na opis­ke­li­ja määrän ja opis­ke­lua­lan mukaan, 35 prosent­tia tehty­jen suorit­tei­den mukaan ja 15 prosent­tia koulu­tuk­sen vaikut­ta­vuu­den mukaan (eli palaut­teen, työl­lis­ty­mi­sen ja jatko‐opintoihin hakeu­tu­mi­sen mukaan). Rahoitusjärjestelmän on merkit­tä­väl­lä tavalla suorit­tei­siin ja vaikut­ta­vuu­teen kallel­laan, jolloin se ohjaa koulu­tuk­sen järjes­tä­jiä…

    SAKKI esittää, että perus­ra­hoi­tuk­sen osuutta rahoi­tus­jär­jes­tel­mäs­sä kasva­te­taan 60 prosent­tiin ja suori­te­ra­hoi­tuk­sen osuutta pienen­ne­tään 25 prosent­tiin. Perusrahoituksen osuuden kasvat­ta­mi­nen turvaa parem­min erilais­ten oppi­joi­den aseman amma­til­li­ses­sa koulu­tuk­ses­sa, sillä tällöin paine ei ole niin vahvas­ti tutkin­non nopeas­sa suorit­ta­mi­ses­sa. Samoin suori­te­ra­hoi­tuk­sen pienen­tä­mi­nen vähen­tää riskiä tutkin­to­jen tehtai­luun, kun koulu­tuk­sen järjes­tä­jä ei ole niin riip­pu­vai­nen suori­tet­tu­jen tutkin­to­jen ja tutkin­non osien määräs­tä.

    Lisäksi on perus­tel­tua pohtia, onko ammatti‐ ja erikoi­sam­mat­ti­tut­kin­to­jen nykyi­nen rahoi­tus­ker­roin riit­tä­vän suuri suhtees­sa amma­til­li­siin perus­tut­kin­toi­hin. Koulutuksen järjes­tä­jil­tä tulleen palaut­teen mukaan ammatti‐ ja erikoi­sam­mat­ti­tut­kin­to­jen koulu­tus­mää­riä ollaan vähen­tä­mäs­sä rahoi­tus­mal­lis­ta johtu­vis­ta syistä. Tämä ei vält­tä­mät­tä ole järkevä kehitys, sillä näillä tutkin­noil­la on merkit­tä­vä rooli erityi­ses­ti aikuis­väes­tön jatko‐ ja uudel­leen­kou­lut­ta­mi­sen väli­nei­nä.

    Lue vastaus Sulje

VELKA ON VELI OTETTAESSA, VELIPUOLI MAKSETTAESSA

  • Toteutetaan #maksuton2aste‐kansalaisaloitteen tavoite aidosti maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta.

    SAKKI vaatii, että seuraa­val­la vaali­kau­del­la toisen asteen opin­nois­ta tehdään aidosti maksu­ton­ta kaikil­le opis­ke­li­joil­le. Aidosti maksu­ton toinen aste edistää opis­ke­li­joi­den yhden­ver­tai­suut­ta ja tasa‐arvoa, kun opis­ke­li­jan opis­ke­lu­mah­dol­li­suu­det eivät ole enää riip­pu­vai­sia hänen tai perheen varal­li­suu­des­ta. Oppimateriaalien ja työvä­li­nei­den hankin­ta­vas­tuun siir­tä­mi­nen koulu­tuk­sen järjes­tä­jäl­le myös tehos­taa järjes­tel­mää, sillä nykyi­nen hankin­ta­käy­tän­tö ei ole tehok­kuu­den näkö­kul­mas­ta opti­maa­li­nen.

    Tästä linkis­tä pääset tutus­tu­maan tarkem­piin perus­te­lui­hin.

    Lue vastaus Sulje
  • Opiskelijoiden toimeentuloa parantaa ja velkaantumista vähentää.

    Ammattiin opis­ke­le­vien velkaan­tu­mi­nen niin opin­to­lai­nan kuin muiden velka­suh­tei­den muodos­sa on kasva­nut viime vuosina ja tähän kehi­tyk­seen on saatava muutos. Opintorahan määrä on nykyi­sel­lään liian pieni katta­maan itse­näi­ses­ti asuvan opis­ke­li­jan toimeen­tu­lon, joten opin­to­ra­han tai vastaa­van sosi­aa­li­tur­van muotoa tulee kasvat­taa. Ei ole yhteis­kun­nan kannal­ta perus­tel­tua, että jo toisen asteen tutkin­toa suorit­ta­va nuori kerryt­tää itsel­leen merkit­tä­vän opin­to­ve­lan, sillä toisen asteen tutkin­non tulisi olla osa jokai­sen kansa­lai­sen koulu­tus­ta.

    Nykyinen sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mä kaipaa päivit­tä­mis­tä tulevan vaali­kau­den aikana, ja tässä muutok­ses­sa myös opis­ke­li­jat tulee ottaa huomioon. Uudistuksessa opis­ke­li­jat tulee ottaa uuden sosi­aa­li­tur­va­mal­lin piiriin siten, että tuen määrä kasvaa nykyi­ses­tä.

    Lue vastaus Sulje
  • Oppisopimuskoulutus tulee ottaa opintotuen piiriin ja koulumatkatukea tulee yksinkertaistaa.

    Oppisopimuskoulutuksella amma­til­lis­ta tutkin­toa suorit­ta­vat opis­ke­li­jat tulee ottaa opin­to­tuen piiriin. Ammatillisen koulu­tuk­sen lain­sää­dän­nön muut­tu­mi­sen myötä oppi­so­pi­mus­jak­so­ja tullaan teke­mään myös lyhyinä jaksoi­na osana amma­til­li­sen tutkin­non suorit­ta­mis­ta. Tämän vuoksi ei ole enää perus­tel­tua, että opis­ke­li­ja menet­tää auto­maat­ti­ses­ti opin­to­tu­kioi­keu­den lyhyen oppi­so­pi­mus­jak­son vuoksi. Nykyinen malli asettaa opis­ke­li­jan eriar­voi­seen asemaan verrat­tu­na korkea­kou­luo­pis­ke­li­jaan, joka ei menetä opin­to­tu­kioi­keut­taan palkal­li­sen työhar­joit­te­lu­jak­son vuoksi.

    Myös koulu­mat­ka­tu­kea tulee muuttaa nykyis­tä yksin­ker­tai­sem­paan ja selkeäm­pään muotoon. Nykyinen lain­sää­dän­tö on liian moni­mut­kai­nen ja byro­kraat­ti­nen, jotta tuen myön­tä­mi­nen olisi läpi­nä­ky­vä opis­ke­li­jan kannal­ta. Tuen myön­tä­mis­tä tulee yksin­ker­tais­taa siten, että jatkos­sa opis­ke­li­ja voisi hakea tukea suoraan Kelalta ja koulu­mat­ka­tuen myön­tä­mis­pe­rus­teek­si riit­täi­si 10 edes­ta­kais­ta matkaa per kuukausi.

    Lue vastaus Sulje
  • Opiskelijoille kohtuuhintainen asuminen turvattava.

    Opiskelijoiden asun­to­ti­lan­ne erityi­ses­ti isoissa kaupun­geis­sa haas­teel­li­nen ja SAKKI toivoo panos­tus­ta kohtuu­hin­tai­sen asun­to­tuo­tan­non lisää­mi­seen. Nuoret muut­ta­vat entistä aikai­sem­min asumaan itse­näi­ses­ti ja erityi­ses­ti isoissa kaupun­geis­sa tämä tulee ottaa huomioon opiskelija‐asuntoja raken­net­taes­sa.

    Lisäksi oppi­lai­tos­ten asun­to­loi­den rahoi­tus­ti­lan­net­ta tulee paran­taa nykyi­ses­tä, jotta asun­to­loi­den taso ei enää heik­ke­ne nykyi­ses­tä. Opetushallituksen selvi­tyk­sen mukaan opin­to­jen keskeyt­tä­mi­nen on asun­to­lois­sa asuvil­la opis­ke­li­joil­la on puolet pienem­pää kuin muilla ammat­tiin opis­ke­le­vil­la. Lisäksi oppi­lai­tos­ver­kon keskit­tyes­sä myös tarve asun­to­loil­le kasvaa, kun opis­ke­li­jat joutu­vat muut­ta­maan opin­to­jen perässä uusille paik­ka­kun­nil­le.

    Lue vastaus Sulje
  • Opiskeluhuollon palvelut tulee saada lain edellyttämälle tasolle.

    Opiskelijahuollon palve­lui­den tarjon­ta tulee saada nyky­lain vaati­mal­le tasolle. Erityisesti psykologi‐ ja kuraat­to­ri­pal­ve­lui­den tilaa tulee paran­taa nykyi­ses­tä, jotta palve­lui­den tarjon­ta on kansal­li­sen suosi­tuk­sen tasolla koko maassa. Kansallisen koulu­tuk­sen arvioin­ti­kes­kuk­sen arvioin­nin mukaan erityi­ses­ti psyko­lo­gi­pal­ve­lui­den tarjon­nas­sa on vielä puut­tei­ta ympäri Suomea. Terveydenhuoltopalveluiden kohdal­la tulee varmis­taa, että opis­ke­li­joil­la on pääsy tervey­den­hoi­ta­jan vastaa­no­tol­le viitenä päivänä viikos­sa. Opiskeluterveydenhuollon palve­lut tulee olla maksut­to­mas­ti saavu­tet­ta­vis­sa myös työpai­kal­la tapah­tu­van oppi­mi­sen aikana.

    Sote‐uudistuksen yhtey­des­sä tulee varmis­taa, että opis­ke­lu­ter­vey­den­huol­lon palve­lut säily­vät lähi­pal­ve­lui­na opis­ke­li­joil­le ja koko opis­ke­lu­huol­to toimii yhte­näi­se­nä koko­nai­suu­te­na useasta vastuu­ta­hos­ta huoli­mat­ta. Yhteisöllistä opis­ke­lu­huol­toa tulee kehit­tää edel­leen, jotta hyvin­voin­tiin liit­ty­viin haas­tei­siin osataan puuttua enna­koi­vas­ti, eikä vasta reak­tii­vi­ses­ti jälki­kä­teen.

    Lue vastaus Sulje
  • Liikkuva koulu -konsepti tulee laajentaa myös toisen asteen oppilaitoksiin.

    Peruskouluissa laajal­ti käytös­sä oleva Liikkuva koulu -konsep­ti tulee laajen­taa koske­maan myös toisen asteen oppi­lai­tok­sia. Liikkuva koulu -hank­keen, koulu­ter­veys­ky­se­lyn sekä Amisbarometrin mukaan opis­ke­li­joi­den fyysi­nen kunto on heikois­sa kanti­mis­sa ja monien opis­ke­li­joi­den kunto ei ole riit­tä­vä opin­nois­sa ja työelä­mäs­sä pärjää­mi­seen. Ammatillisella puolel­le useat alat ovat fyysi­ses­ti kuor­mit­ta­via ja edel­lyt­tä­vät opis­ke­li­joil­ta ja työn­te­ki­jöil­tä oman kehon huoltoa työky­vyn yllä­pi­tä­mi­sek­si. Näihin taitoi­hin tulisi pyrkiä panos­ta­maan vielä nykyis­tä enemmän.

    Lue vastaus Sulje