“Kouluttakaa ja valistakaa kaikki ihmisiä, sillä he ovat ainoa tae vapautemme säilymisestä”. Näin totesi Yhdysvaltain entinen presidentti Thomas Jefferson, joka eli 1700- ja 1800-luvuilla. Silti, vielä näin vuonna 2023, lause on ajankohtainen – ehkä jopa enemmän kuin aiemmin.
Suomessa käytiin huhtikuun alussa eduskuntavaalit, joihin liittyvät hallitusneuvottelut ovat käynnissä. Eduskuntavaalit on yksi edustuksellisen demokratian ilmentymä, jossa äänestäjät valitsevat joukostaan henkilöitä, jotka saavat valtuudet tehdä päätöksiä heidän puolestaan. Ennen vaaleja ympäri yhteiskuntaamme tehtiin ahkeraa vaalikampanjointia, kun kansanedustajiksi pyrkineet viestivät kansalaisille niistä asioista, joita pitävät tärkeinä ja joihin haluaisivat vaikuttaa. Puolueiden johtohahmot tekivät jopa lupauksia ja esimerkiksi koulutuksen linjattiin olevan erityissuojeluksessa. Nyt hallitusneuvottelujen myötä saamme vähitellen suuntaviivoja sille, millaista Suomea rakennetaan seuraavan neljän vuoden ajan. Ja mistä lupauksista pidetään kiinni.
Eduskuntavaalien jälkipuinnin yhteydessä mediassa on käsitelty esimerkiksi somealustoilla tapahtuvaa vaalikampanjointia. Vaikka sosiaalisella medialla on eittämättä myös hyviä puolia, kuten vaaliteemoihin ja äänestämiseen liittyvän tietoisuuden lisääminen, sillä on selkeä nurja puolensa. Tieto, joka sovelluksissa herkästi leviää, voi olla mustavalkoista, kärjistettyä ja suorastaan valheellista. Disinformaation levittäminen erityisesti vaalikampanjoinnin yhteydessä on vaarallista demokratian kannalta. Äänestäjät voivat tulla johdetuiksi harhaan ja antaa äänensä tietylle ehdokkaalle väärin perustein. Onko tällöin edustuksellinen demokratia toiminut kuten sen pitäisi?
Koulutus on vahvan kansanvallan perusta. Jotta voimme vaikuttaa ja käyttää ääntämme oikein itsemme sekä muiden puolesta, tarvitsemme taitoja tulkita informaatiota kriittisesti. Tässä ajassa, jossa elämme, mediakasvatus on avainasemassa. Meillä täytyy olla osaamista pohtia tarjotun tiedon tarkoitusperiä ja toisaalta punnita faktoja – tämä koskee eri väestöryhmiä iästä riippumatta. Koulutukseen panostamalla tuemme väestön osallistumista demokraattiseen päätöksentekoon ja saamme äänestystuloksia, jotka kertovat aidosti kansalaisten huolista sekä toiveista. Koulutuksesta leikkaamalla taas kavennetaan väestön osaamista sekä ymmärrystä monella eri tasolla. Tällöin disinformaatiota levittävät tahot saavat entistä hedelmällisemmän maaperän omalle viestilleen.
Tässä yhteydessä me SAKKIssa haluamme nostaa esille, miten tärkeässä roolissa yleissivistävät opinnot ovat ammatillisille opiskelijoille. Sen lisäksi, että ne tukevat merkittävästi korkeakoulutukseen hakeutumista, yleissivistävät opinnot tarjoavat nykyisellään rahtusen niistä taidoista, joita ammatilliset opiskelijat tarvitsevat, jotta heillä on valmiuksia osallistua demokratiaan esimerkiksi äänestämisen muodossa. Jos yleissivistäviin opintoihin kajottaisiin tulevalla hallituskaudella supistamalla perustutkintoja kaksivuotisiksi, se romuttaisi ammatillisen koulutuksen arvostusta ja vahvistaisi yhteiskuntamme luokkaeroja. Lisäksi se heikentäisi kansanvaltaa, jossa kuuluu myös amisten ääni.