Oma opintopolkuni leipuri-kondiittorin ammattitutkinnosta yhteiskuntatieteiden maisteriksi ei ole välttämättä se tavallisin, mutta sitäkin monipuolisempi. Suoritin kaksoistutkinnon Joensuussa ja hakeuduin toisen asteen opintojen jälkeen opiskelemaan sosiologiaa Itä-Suomen yliopistoon. Nyt olen yhteiskuntatieteiden maisteri ja suoritan toista maisterin tutkintoa Helsingin yliopistossa. Minun kohdallani amis toimi hyvänä ponnistuslautana yliopisto-opintoihin.
Ammatillinen tutkinto antaa kaikille valmistuneille jatko-opintokelpoisuuden yliopisto-opintoihin. Käytännössä jatko-opintojen tiellä voi kuitenkin olla monia esteitä. Ammatillinen perustutkinto ei mahdollista todistusvalintaa yliopistoihin ja pääsykoereittiä yliopistoihin on supistettu viimeisten vuosien aikana. Lisäksi ammatillisen tutkinnon tarjoamat teoreettiset taidot voivat haastaa niin pääsykokeissa kuin myös yliopisto-opinnoissa. Kaiken tämän lisäksi amikset voivat kohdata asenneilmapiirin tuottamia haasteita.
Itse en koskaan epäillyt omaa soveltuvuutta yliopistoon, mutta epäilyt tulivat sen sijaan ulkoapäin. Muistan elävästi, kun hakeuduin oppilaitokseni opinto-ohjaajan luokse keskustelemaan jatko-opintomahdollisuuksistani. Mielessäni oli jo jonkin aikaa hautunut ajatus yliopisto-opinnoista, ja toivoin saavani vinkkejä yliopistoon hakeutumiseen. Vastaanotto ei kuitenkaan ollut sitä, mitä olin odottanut. Opinto-ohjaajani totesi, että hän ei osaa neuvoa yliopistoon hakeutumisessa vaan suosittelee sen sijaan hakeutumaan ammattikorkeakouluun. Miten muuten hyötyisin ammatillisesta koulutuksestani? Käteen jäi tällöin vain lannistuneisuutta ja pinkka AMK-esitteitä.
Toivon, että tilanne on nykyään toisenlainen ja haluan uskoa, että ammatillisten oppilaitosten henkilökunta osaa tänä päivänä tunnistaa paremmin amisopiskelijoiden potentiaalin ja monipuolisen osaamisen. Numerot kuitenkin kertovat hieman toisenlaista tarinaa. Vielä nykyäänkin yliopisto-opiskelijoista vain muutamalla prosentilla on ammatillinen tutkinto taustalla. Jonkin verran on siis vielä työnsarkaa tehtävänä, jotta väylä ammatillisesta koulutuksesta yliopistoon saadaan aidosti auki.
Nuorena tehty päätös toisen asteen opintojen suhteen ei saa olla rajoittavana tekijänä korkeakouluun pyrkimisen hetkellä. Amisten jatko-opintomahdollisuuksia tulee vahvistaa entisestään panostamalla muun muassa monipuolisempiin yhteisiin tutkinnon osiin, lisäämällä valinnaisia jatko-opintoihin valmistavia kursseja kurssivalikoimaan ja laajentamalla korkeakoulujen kanssa tehtävää yhteistyötä ammatillisissa oppilaitoksissa. Ennen kaikkea asenneilmapiirin tulee muuttua, jotta amisten potentiaali voidaan tunnistaa.
Yliopisto-opintojen tulee olla aidosti kaikkien ammatillisten opiskelijoiden saavutettavissa, jotta jokaiselle voidaan taata mahdollisuus löytää itsellensä aidosti soveltuva opintopolku. Korkeakoulujen yhteishaun ollessa käynnissä, on tärkeää muistaa, että ammatillinen perustutkinto voi toimia ponnistuslautana yliopistoon. Toivon, että jokainen amis muistaa tämän pohtiessaan omia jatko-opintomahdollisuuksiaan.
Elina Tanninen
SAKKI ry / Projektityöntekijä Osallistu ja voi hyvin -hankkeessa