Nuori­so­ba­ro­met­ri nosti esiin koulu­tuk­sen keskeyt­tä­mi­sen syyt

Pari viikkoa sitten julkais­tiin Nuorisotutkimusseuran ja Valtion nuori­so­neu­vos­ton Opin polut ja pien­ta­reet – Nuorisobarometri 2017.

Tänä vuonna baro­met­rin teemak­si oli ilah­dut­ta­vas­ti vali­koi­tu­nut koulu­tus ja sen kehi­tyk­seen liit­ty­vät haas­teet. Teemana koulu­tus on todella onnis­tu­nut valinta, sillä tämän ja viime vaali­kau­den aikana tehdyt merkit­tä­vät leik­kauk­set koulu­tuk­ses­ta ovat nyt alka­neet näkyä nuorten opin­to­jen edis­ty­mi­ses­sä sekä opis­ke­lu­hy­vin­voin­nis­sa. Nuorisobarometrin tulok­sis­sa leik­kaus­ten vaiku­tuk­set ovatkin jo havait­ta­vis­sa.

Barometrien kiin­nos­ta­vim­mat tulok­set koski­vat opin­to­jen keskeyt­tä­mis­tä sekä siihen johta­nei­ta syitä. Pääasialliseksi syyksi opin­to­jen keskeyt­tä­mi­sel­le nuoret nosti­vat väärän alava­lin­nan jatko‐opintoihin hakeu­tu­mi­ses­sa. Tulos kielii opinto‐ ja uraoh­jauk­sen heikos­ta tilasta. Erityisesti perus­o­pe­tuk­sen opinto‐ohjauksessa toisen asteen opin­to­jen vaih­toeh­to­ja ei käsi­tel­lä tarpeek­si katta­vas­ti. Peruskoulujen ja amma­til­lis­ten oppi­lai­tos­ten tulisi tiivis­tää yhteis­työ­tään jatko‐opintomahdollisuuksien esit­te­lyn kehit­tä­mi­sek­si.

Lisäksi koulu­viih­ty­vyys ja opetuk­sen heikko laatu nousi­vat selvi­tyk­ses­sä merkit­tä­vik­si teki­jöik­si keskeyt­tä­mis­ten takana. Koulutusleikkaukset ovat vaikut­ta­neet opetuk­sen laatuun ja oppi­lai­tos­ten viih­ty­vyy­teen ja esimer­kik­si amma­til­li­sis­sa oppi­lai­tok­sis­sa lähio­pe­tuk­sen määrä on kään­ty­neet selväs­ti laskuun. Myös SAKKIn joulu­kuus­sa julkai­se­mas­sa Amisbarometrissä nousi esiin opis­ke­li­joi­den toive lähio­pe­tuk­sen määrän lisää­mi­ses­tä.

Kokonaan toisen asteen tutkin­to­jen ulko­puo­lel­le jäänei­den nuorten kohdal­la keskeyt­tä­mi­sen syyt liit­tyi­vät vahvem­min opin­nois­sa pärjää­mi­seen. Heikko opin­to­me­nes­tys, opin­nois­sa jälkeen jäämi­nen sekä opin­toi­hin saadun tuen puute ovat tälle ryhmäl­le keskei­siä keskeyt­tä­mi­sen syitä. Toisen asteen tutkin­to­jen ulko­puo­lel­le jäävien kohdal­la onkin kuvaa­vaa, että ongel­mat keskit­ty­vät erityi­ses­ti opis­ke­luun ja oppi­mi­seen liit­ty­viin haas­tei­siin. Peruskoulun opetuk­seen, erityi­ses­ti erityi­so­pe­tuk­seen, tuli­si­kin tämän tiedon valossa lisätä panok­sia, jotta perus­kou­lun päät­tä­vien opis­ke­li­joi­den opis­ke­lu­val­miu­det olisi­vat riit­tä­väl­lä tasolla toisel­le asteel­le siir­ryt­täes­sä. Myös toisen asteen oppi­lai­tos­ten panos­tuk­sia erityi­so­pe­tuk­seen ja opinto‐ohjaukseen tulisi lisätä nykyis­tä.

Erityisen tuen tarpees­sa olevien opis­ke­li­joi­den määrä amma­til­li­ses­sa koulu­tuk­ses­sa on kasva­nut runsaas­ti viime vuosina samalla kun koulu­tuk­sen rahoi­tuk­ses­ta on leikat­tu merkit­tä­väl­lä tavalla. Opetushallituksen muutama viikko sitten julkai­se­man selvi­tyk­sen mukaan perus­tut­kin­non keskeyt­tä­nei­den opis­ke­li­joi­den määrä on kasva­nut kolmes­sa vuodes­sa 8,6 prosen­tis­ta 11,4 prosent­tiin. Leikkausten vaiku­tus sekä erityi­sen tuen tarpees­sa olevien opis­ke­li­joi­den määrän lisään­ty­mi­nen yhdessä näkyvät läpäi­syn heik­ke­ne­mi­ses­sä. Nuorisobarometrin tulos­ten pohjal­ta onkin hyvä lähteä etsi­mään niitä keinoja, joilla amma­til­li­sen koulu­tuk­sen läpäi­syä ja siten suoma­lais­ten koulu­tus­ta­soa pysty­tään nykyi­ses­tä paran­ta­maan.

Oppivelvollisuuden laajen­ta­mi­nen toisel­le asteel­le kerää kanna­tus­ta

Nuorisobarometrin tulok­set antoi myös tukea SAKKIn tavoit­teel­le oppi­vel­vol­li­suu­den laajen­ta­mi­seen koske­maan myös toisen asteen opin­to­ja. Barometriin vastan­neis­ta nuoris­ta 2/3 kannat­ti oppi­vel­vol­li­suu­den laajen­ta­mis­ta koske­maan myös toisen asteen opin­to­ja. Kiinnostavaa oli myös, että yli puolet toisen asteen opinnot jossain kohdin keskeyt­tä­neis­tä nuoris­ta ilmoit­ti kannat­ta­van­sa esitys­tä. Oppivelvollisuuden laajen­ta­mi­nen nauttii myös niiden nuorten kanna­tus­ta, joihin muutos tulisi ensi­si­jas­sa vaikut­ta­maan.