Kuntaliitto toteutti vuoden 2023 lopussa kunnille ja muille koulutusta järjestäville organisaatioille kyselyn, jonka avulla selvitettiin, miten opiskeluhuollon yhteistyö on toiminut hyvinvointialueiden kanssa sote-uudistuksen jälkeen. Uudistus toteutettiin v. 2023 alussa, ja sen yhteydessä kouluterveydenhuollon palvelut sekä kuraattori- ja psykologipalvelut siirtyivät kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle. Kyselyyn vastasi sivistysjohtajia ja muuta opiskeluhuollosta vastaavaa henkilöstöä 150 kunnasta. Vaikka tuloksista käy ilmi myös onnistumisia, on merkillepantavaa, että ainoastaan yhdellä hyvinvointialueella enemmistö kuntavastaajista arvioi käytännön yhteistyön sujuvan paremmin kuin ennen uudistusta. Haasteet liittyvät esimerkiksi henkilöstöpulaan, henkilöstön vaihtuvuuteen, tiedonkulkuun ja byrokratiaan,
Miksi tutkimuksen tulisi kiinnostaa meitä? On päivänselvää, että haasteet opiskeluhuollon yhteistyön toteuttamisessa välittyvät suoraan myös opiskelijoihin, jotka ovat näiden palveluiden käyttäjiä. Vaikka opiskelijat eivät olleet Kuntaliiton kyselyn kohderyhmä, Kouluterveyskysely on jo useampana vuonna tuonut ilmi hyvinkin huolestuttavaa tietoa niin opiskelijoiden hyvinvoinnista kuin esimerkiksi hoitoon pääsyn mahdollisuuksista. Kuntaliiton selvitys vahvistaa osaltaan näitä tuloksia.
SAKKI on myös kartoittanut opiskelijoiden kokemuksia hyvinvointialueuudistukseen liittyen. Järjestimme esimerkiksi helmikuussa nuorille ja aluevaltuutetuille suunnatun verkkotapahtuman, jonka aikana käsittelimme opiskeluhuoltoa ja tarkemmin mielenterveyspalveluiden toimivuutta työpajamuotoisissa keskusteluissa. Tapahtuman aikana nuorten viesti kävi entistä selvemmäksi: Palveluihin ei ole mahdollista päästä oikea-aikaisesti. Palveluprosessit ovat epäselviä. Fyysiseen terveyteen saa helpommin apua kuin mielenterveyteen. Selvitimme asiaa vastikään myös some-kyselyn avulla. Vaikka vastaukset eivät toki käy tutkimustuloksista, ne antavat jonkinlaisen kuvan tilanteesta: Vain 6 % vastaajista koki, että opiskeluhuolto toimii paremmin nyt sote-uudistuksen jälkeen. 25 % koki, että opiskeluhuollon palveluista on viestitty selkeästi. 33 % ei ollut päässyt kuraattorin tai psykologin vastaanotolle, kun olisi sitä tarvinnut.
On toki niin, että mittava sote-uudistus ei käy käden käänteessä, ja vie aikaa, että prosessit esimerkiksi opiskeluhuoltoon liittyen saadaan toimimaan halutulla tavalla. Tässä yhteydessä on kuitenkin tärkeää huomioida hyvinvointialueiden kiristynyt taloustilanne, kun useilla alueilla talous on merkittävästi alijäämäinen. Hyvinvointialueet saavat rahoituksensa pääosin valtiolta, ja myös valtiovarainministeriö on kertonut mahdollisista lisäsopeutustarpeista. Hyvinvointialueet joutuvat etsimään säästöjä, jotta saavat taloutensa kuntoon, vaikka sote-uudistus on vielä keskeneräinen. Tämä tuskin edesauttaa kuntien ja hyvinvointialueiden välisen yhteistyön rakentamista oli kyse opiskeluhuollosta tai muista asukkaiden rajapintapalveluista.
Opiskelijoiden tähden sopii toivoa, että hyvinvointialueiden talousarvioissa huomioidaan opiskeluhuollon jo nykyisellään vakava tilanne ja opiskelijoiden kannalta kohtuuttomat esitykset jätetään hyväksymättä. Se, minkä taakseen jättää, sen edestään löytää: Jos opiskeluhuollosta tingitään nyt, se tulee lisäämään painetta alueiden muissa sosiaali- ja terveyspalveluissa myöhemmin – ja silloin myös hintalappu on suurempi.