Eduskuntavaalien jälkeen käytiin poikkeuksellisen pitkät neuvottelut hallituksen muodostamiseksi, mutta nyt työ on vihdoin valmis. Kokoomuksen, Perussuomalaisten, RKP:n ja Kristillisdemokraattien neuvottelutulos hallitusohjelmasta julkaistiin vihdoin viikko sitten. Koko hallitusohjelman voi lukea täältä.
Hallitusohjelmassa käsitellään paljon amiksiin liittyviä asioita. Ohjelmasta löytyy kirjauksia niin ammatillisen koulutuksen rahoituksesta, lähiopetuksen määrän turvaamisesta kuin liikunnan ja terveystiedon lisäämisestä opintoihin. On myönnettävä, että ammatillisesta koulutuksesta tehdyissä kirjauksissa on paljon hyvää, mutta harmiksemme ohjelma sisältää myös paljon sellaisia kirjauksia joista olemme täysin eri mieltä.
Ammatillisen koulutuksen rahoitus määrittää koulutuksen laadun, määrän ja ennen kaikkea antaa edellytykset koulutuksen kehittämiseen. Ammatillisen koulutuksen kenttä on jo vuosikymmenen ajan ollut jatkuvan muutoksen keskellä. Opiskelijanäkökulmasta ennakoitavuus olisikin erityisen tärkeää. Meillä ei ole mitään sitä vastaan, että nykyisellään vaikeaselkoista rahoitusmallia tarkastellaan, mutta koemme, että ammatillinen koulutus kaipaa ennen kaikkea työrauhaa ja turvattuja edellytyksiä laadukkaaseen työhön. Olisikin tärkeää, että sekä koulutuksen järjestäjiä ja opiskelijoita kuullaan tätä rahoituksen uudistusta tehtäessä.
Työelämää koskevat kirjaukset ovat kohtuuttomia. Kun tavoitteena on mennä kohti yhteiskuntaa, jossa jokainen voi ja haluaa työllistyä, työelämästä pitää tehdä mahdollisimman houkuttelevaa. Nyt suunta on päinvastainen. Ammatillisen koulutuksen saaneet työntekijät ovat yhteiskunnan selkäranka. Me hoidamme mm. kriittisiä kuljetuksia, pidämme sairaalat ja terveysasemat pyörimässä, päiväkodit ja ravintolat auki. Useimmilla aloilla vastuu ei kuitenkaan näy kuukausituloissa, joten kiristykset sairauspäivän palkkoihin ja työehtoihin ovat merkittävä heikennys. Pelkäämme, että sillä on myös vaikutuksia siihen, kuinka tehokkaasti pystymme tulevaisuudessa vastaamaan osaajapulaan. Kuka haluaa päiväkotiin, terveysasemalle tai ravintolaan töihin, kaikkien pandemioiden tulilinjalle ensimmäisten joukossa, jos sekin sairastelu menee omasta pussista?
Koulutustason nosto vaatii myös panostuksia opiskelijoihin sekä koulutukseen yleisesti. Jo nyt, meillä on reippaasti yli 200 000 ihmistä työttömänä. (Lähde) Aikuiskoulutukseen kohdistetut leikkaukset ja uudelleenkouluttautumisen vaikeuttaminen eivät vastaa tähän ongelmaan. Koulutukseen tehtävät panostukset, opiskeluun kannustaminen ja työelämän houkuttelevuus olisivat mielestämme paljon parempia keinoja työllisyystason nostoon. Iso ongelma on myös se, että opiskelijoiden taloudellinen tilanne on tiukka ja joissain elämäntilanteissa, jopa mahdoton. Opintotuki ei nykyisellään vastaa erilaisissa elämäntilanteissa olevien opiskelijoiden haasteisiin. Kun toimeentulo on turvattu paremmin työttömänä tai toimeentulotuella, mikä on motivaatio nostaa 10 000- 20 000 euroa opintolainaa ja kitkuttaa laskujen kanssa?
On kaikkien etu, jos yhteiskunnassa mahdollistetaan korkeakouluopinnot yhä useammalle. Lisäys korkeakoulutettujen määrään toteutuu kuitenkin vain niin, että saadaan yhä useampi amis jatkokouluttautumaan. Pelkkä korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäys ei riitä, jollei korkeakoulujen rahoituksessa huomioida myös tätä. Ei ole realistista lisätä opiskelijoiden määrää ja vaatimuksia opetukselle, jos korkeakouluilla ei ole todellisia edellytyksiä vastata siihen. Uskomme, että puuttuva rahoitus näkyy varmasti laadussa.
Viimeisenä, on nostettava esille myös ammatillisen koulutuksen oppimisen tuki ja yhteiskunnassamme kytevä mielenterveyskriisi. Jo nyt OECD:n raportin mukaan mielenterveyden häiriöt maksavat Suomessa vuosittain noin 11 miljardia euroa. (Lähde) Hallitusohjelmassa on toki toimia tähänkin, mutta tulevaisuuden työkykyisyys riippuu myös paljon siitä, miten palveluita ja apua on saatavilla jo opiskeluaikana. Emme usko, että työllisyysongelmat, mielenterveyskriisi tai koulutustason nosto ratkaistaan jatkuvalla tehostamisella, riittämättömällä toimeentulon tasolla ja tulevaisuuden mahdollisuuksia heikentämällä.
Mekin haluamme vahvan ja välittävän Suomen, siksi vaadimmekin, että hallitus:
- Uudistaa ammatillisen koulutuksen rahoitusta niin, että lopputuloksena on ennakoitava ja vakaa rahoitus, joka antaa todelliset edellytykset tuottaa laadukasta koulutusta.
- Kuulee opiskelijoita opintotukilain kokonaisuudistuksen yhteydessä.
- Selvittää työelämää koskevien kirjauksien vaikutukset etukäteen
- Peruu koulutukseen suunnitellut leikkaukset ja indeksijäädytykset
- Helpottaa ja kannustaa uudelleen kouluttautumaan ja työllistymään
- Turvaa opiskelijahuollon palvelut kaikille opiskelijoille
- Toteuttaa terapiatakuun niin, että se koskee muitakin kuin lapsia ja nuoria.
Lisätietoja:
Puheenjohtaja
Patrik Tanner
[email protected]
044 7530 581
Edunvalvonnan asiantuntija
Suvituuli Lundmark
[email protected]
044 7766 048