Oppaan käyttäjälle

Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry on ammattiin opiskelevien opiskelijoiden edunvalvonta- ja palvelujärjestö, jonka yhtenä keskeisenä tavoitteena on, että jokaisessa ammatillisessa oppilaitoksessa on toimiva ja aktiivinen opiskelijoista koostuva opiskelijakunta sekä opiskelijoita moninaisesti edustava opiskelijakunnan hallitus.

Olemme luoneet tämän oppaan tueksi ja avuksi opiskelijakunnissa toimiville opiskelijoille ja opiskelijakuntien ohjaajille. Opas sisältää käytännön neuvoja, ideoita toimintaan ja vinkkejä yhteisöllisen ja osallistavan opiskelijakuntatoiminnan järjestämiseen. Oppaassa käydään läpi opiskelijakuntatoiminnan perusasiat lähtien opiskelijakunnan hallituksen perustamisesta, roolituksesta ja opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksista. Opas sisältää myös materiaalia, jota voi hyödyntää sellaisenaan tai mallina oman opiskelijakunnan kanssa.

Oppaassa näkyy SAKKIn asiantuntijoiden osaaminen ja SAKKIn opiskelija-aktiivien moninainen kokemus opiskelijakuntatoiminnan järjestämisestä eri oppilaitoksissa ympäri Suomen. Oppaan luomisessa on hyödynnetty lisäksi käytännön kokemusta, jota on kerrytetty oppilaitosyhteistyön kautta Opetushallituksen rahoittamassa Osallistu ja voi hyvin -hankkeessa.

Tämä on päivitettävä versio oppaastamme. Löydät PDF-muotoisen version materiaalipankistamme.

SAKKI toivottaa tämän oppaan myötä menestystä opiskelijakuntatoimintaan.

1. Opiskelijakuntatoiminnan perusteet

Opiskelijakuntaan kuuluvat kaikki oppilaitoksen opiskelijat. Opiskelijat valitsevat keskuudestaan opiskelijakunnan hallituksen jäsenet, jotka edustavat kaikkia opiskelijoita. 

Opiskelijakunnan hallituksen tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista sekä kehittää opiskelijoiden ja koulutuksen järjestäjän välistä yhteistyötä. 

Opiskelijakunnan hallituksen tärkeimmät toiminta-alueet:

• Toimia jäsentensä (eli opiskelijoiden) edunvalvojana
• Toimia linkkinä opiskelijoiden ja henkilöstön välillä 
• Edistää opiskelijoiden kuulemista eri asioissa
• Toimia ammatillisen koulutuksen arvostuksen kohottajana
• Ylläpitää oppilaitoksessa hyvää yhteishenkeä
• Järjestää koulutus- ja virkistystapahtumia opiskelijoille
• Tiedottaa opiskelijoita koskevista asioista ja tapahtumista

Sanasto

Opiskelijakunta = Lain edellyttämä oppilaitoksen opiskelijoista muodostuva kokonaisuus, johon kuuluu kaikki oppilaitoksen opiskelijat. Koko opiskelijakunnasta käytetään usein lyhennettä OPKU. 

Opiskelijakunnan hallitus = Opiskelijat valitsevat keskuudestaan opiskelijakunnan hallituksen, joka vastaa opiskelijakunnan käytännön toiminnasta. Opiskelijakunnan hallituksesta käytetään usein lyhennettä OPKH.

Opiskelijayhdistys = Yhdistysrekisteriin rekisteröitynyt opiskelijakunta. 

Opiskelijakunnan ohjaaja = Henkilökunnan jäsen, joka tukee opiskelijakunnan hallituksen toimintaa. 

Sääntömääräinen kokous = Yhdistyksen säännöistä riippuen sääntömääräisiä kokouksia ovat joko vuosikokous tai kevät- ja syyskokous.

Vuosikokous/yleiskokous = Opiskelijakunnan ylin päättävä elin. Yleiskokouksessa päätetään suuntaviivat tulevalle vuodelle ja valitaan yleensä uusi opiskelijakunnan hallitus. 

Opiskelijakunnan merkitys toisella asteella

Opiskelijakunnan rooli ammatillisissa oppilaitoksissa voi olla hyvinkin merkittävä, mikäli opiskelijakunnan toimintaan on aidosti panostettu. Hyvin toimiva opiskelijakunta voi elävöittää oppilaitoksen toimintaa ja antaa myönteisen kuvan koko oppilaitoksesta. Opiskelijakunnan kautta opiskelijat voivat kokea olevansa vahvemmin osa oppilaitoksen kokonaisvaltaista toimintaa, jolloin tuloksena on parhaimmillaan keskeyttämisten vähentyminen sekä opiskelijoiden fyysisen ja psyykkisen terveyden paraneminen. Opiskelijoiden kuuleminen ja osallistaminen oppilaitoksen päätöksentekoon tukee toimivaa yhteistyötä ja arjen toimintoja oppilaitoksessa. 

Kolme näkökulmaa opiskelijakuntatoimintaan

Opiskelija

Toimiminen opiskelijakunnassa antaa vastuuta, vaikuttamisen paikkoja ja onnistumisen kokemuksia. Opiskelijakuntatoiminnassa pääsee oppimaan moninaisia taitoja, joista on taatusti hyötyä myöhemmin elämässä. Lisäksi toiminta sitouttaa omaan opiskeluun ja kannustaa parantamaan omaa arkeaan. Opiskelijakunta voi parhaimmillaan tarjota opiskelijoille paikan kasvaa ja tulla kuulluksi.

Oppilaitos

Kun opiskelijakunta toimii hyvin, se omalta osaltaan vastaa oppilaitoksen hyvästä yhteishengestä ja viihtyvyydestä, mikä puolestaan antaa positiivisen kuvan oppilaitoksesta ja vähentää keskeyttämisiä. Kun opiskelijakuntaa kuullaan päätöksenteossa opiskelijoita koskevissa asioissa, he kokevat olevansa tärkeä osa päätöksentekoa ja saavat omalle toiminnalleen merkitystä.

Yhteiskunta

Osallistuminen yhdistystoimintaan ja vaikuttamiseen toisen asteen oppilaitoksessa tarjoaa opiskelijoille uusia eväitä sekä työelämään että vapaa-aikaan. Yhdistystoiminta edesauttaa aktiivista kansalaisosallistumista ja auttaa yksilöitä toimimaan osana demokraattista järjestelmää ja poliittista päätöksentekoa. Olipa edessä sitten taloyhtiön hallitus, ammatillinen yhdistys tai harrasteryhmä, opiskelijakunnan opeista on varmasti hyötyä. 

Opiskelijakunnan tärkeimmät tehtävät

Opiskelijakuntaan kuuluvat kaikki oppilaitoksen opiskelijat. Opiskelijat valitsevat keskuudestaan opiskelijakunnan hallituksen jäsenet, jotka edustavat kaikkia opiskelijoita. 

Opiskelijakunnan hallituksen tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista sekä kehittää opiskelijoiden ja koulutuksen järjestäjän välistä yhteistyötä. 

Opiskelijakunnan hallituksen tärkeimmät toiminta-alueet:

• Toimia jäsentensä (eli opiskelijoiden) edunvalvojana
• Toimia linkkinä opiskelijoiden ja henkilöstön välillä 
• Edistää opiskelijoiden kuulemista eri asioissa
• Toimia ammatillisen koulutuksen arvostuksen kohottajana
• Ylläpitää oppilaitoksessa hyvää yhteishenkeä
• Järjestää koulutus- ja virkistystapahtumia opiskelijoille
• Tiedottaa opiskelijoita koskevista asioista ja tapahtumista

Oppilaitoskohtaista: Opiskelijakuntien toimintatavoissa, organisoinnissa ja resursseissa on paljon eroja oppilaitosten välillä.

Laki ammatillisesta koulutuksesta

Lainsäädäntö velvoittaa kuuntelemaan nuoria ja opiskelijoita. Lakiin ammatillisesta koulutuksesta 106 § on kirjattu, että oppilaitoksella tulee olla sen opiskelijoista muodostuva opiskelijakunta ja koulutuksen järjestäjän tulee varmistaa opiskelijoiden mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa. 

Opiskelijoiden kuuleminen: Koulutuksen järjestäjän tulee varmistaa opiskelijoille mahdollisuus vaikuttaa koulutuksen järjestäjän toimintaan ja sen kehittämiseen sekä opiskelijoita koskevien ja opiskelijoiden asemaan vaikuttavien päätösten tekemiseen.

Opiskelijakunta: Koulutuksen järjestäjän oppilaitoksella tulee olla sen opiskelijoista muodostuva opiskelijakunta ja koulutuksen järjestäjän tulee turvata opiskelijakunnalle riittävät toimintaedellytykset. Opiskelijakunnan tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista sekä kehittää opiskelijoiden ja koulutuksen järjestäjän välistä yhteistyötä.

Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017, 106 § Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen ja opiskelijakunta. 

Rekisteröity yhdistys vai ei?

Opiskelijakunta voi valita, onko se rekisteröity yhdistys vai ei. Rekisteröitynyttä yhdistystä sitoo yhdistyslaki ja sen tulee rekisteröityä Patentti- ja rekisterihallitukseen (PRH) (sekä tehdä sinne allekirjoittajien muutokset). Hyvänä ohjeena voidaan sanoa, että opiskelijakunta kannattaa rekisteröidä, kun toiminta on vakiintunutta ja kun toiminnassa pyörii rahaa.  Ohjeita ja lisätietoa yhdistyksen rekisteröimisestä saa osoitteesta www.prh.fi. 

Rekisteröityminen maksaa, mutta SAKKI kattaa jäsenopiskelijakuntien rekisteröitymisen PRH:n maksun. 

Opiskelijakunnan ei kuitenkaan tarvitse olla rekisteröity yhdistys. Tällöin toiminta on tarkoitettu vapaamuotoiseksi eikä yhdistyksellä ole juurikaan rahaliikennettä. Tässä tapauksessa yhdistyslaki ei määritä toimintaa ja kirjanpito ei ole niin tiukkaa. Opiskelijakunnan toiminnalle on kuitenkin hyvä tehdä säännöt, vaikka se ei olisi rekisteröity yhdistys. Kummassakin tilanteessa voi hyödyntää SAKKIn malliohjesääntöä.

Opiskelijakunnan rekisteröiminen yhdistykseksi

Yhdistyksen voi perustaa tukemaan yhteisvön yhteistä toimintaa. Tällöin kyseessä on aatteellinen yhdistys, joita opiskelijayhdistykset useimmiten ovat.

Yhdistyksen perustajia pitää olla vähintään kolme. Perustajajäsenten pitää olla 15 vuotta täyttäneitä. Myös yhteisö, kuten rekisteröity yhdistys, yritys tai säätiö voi olla yhdistyksen perustajana. 

Nämä viisi vaihetta tarvitaan, jotta yhdistys tulee rekisteröidyksi:

1. Tutustu ohjeisiin yhdistyksen säännöistä ja laadi yhdistykselle säännöt. 
2. Lue ohje puheenjohtajasta, hallituksesta ja muista nimenkirjoittajista PRH:n sivuilta.
3. Järjestä yhdistyksen eli opiskelijakunnan perustamiskokous. Järjestelyihin saat apua esimerkiksi SAKKIn asiantuntijoilta.
4. Tee yhdistyksen perustamisesta perustamiskirja, johon liität yhdistykselle laaditut säännöt. Perustamiskirjan allekirjoittavat kaikki perustamiskokouksessa paikalla olleet, tulevan yhdistyksen jäsenet eli opiskelijat.
5. Tee perustamisilmoitus PRH:lle. PRH lähettää rekisteriotteen uuden yhdistyksen rekisteröinnistä. Kun yhdistys on rekisteröity, PRH lähettää maksuttoman rekisteriotteen yhdistykselle.

Lue Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta ajankohtaiset ohjeet yhdistyksen perustamiseksi www.prh.fi.

2. Opiskelijakunnan hallituksen toiminta

Opiskelijakunnan hallituksen moninainen rooli 

Oppilaitoskohtaista: Opiskelijakunnan toiminta rakentuu eri tavoin eri oppilaitoksissa. Toiminnan suunnittelussa on hyvä ottaa huomioon oppilaitoksen erityispiirteet ja toimintamahdollisuudet. 

VAIKUTTAMINEN

• Opiskelijoiden edustaminen oppilaitoksen sisällä
• Yhteistyö mm. muiden opiskelijakuntien ja kunnan toimielinten kanssa

• Aloitteiden tekeminen ja eteenpäin vieminen johdolle 

TAPAHTUMAT

• Ajankohtaistapahtumat (esim. vaalipaneelit ja infotilaisuudet)
• Ryhmäyttävät tapahtumat (esim. teemaviikot, tempaukset ja juhlapäivät)
• Yhteisöllisyyden luominen arjessa (esim. kahvihetket)

PALVELUT 

• Palvelut: kahviautomaatti, limsa-automaatti
• Yhteistyö yritysten kanssa ja mahdollinen varainhankinta (esim. ammattilakkien tilaaminen)
• Opintopiirien, harrastusryhmien ja kerhojen perustaminen

Kampuskohtaiset opiskelijakunnat ja kattohallitus

Yhä useampi ammatillisen koulutuksen järjestäjä on koulutuskuntayhtymä, joka kokoaa alleen useampia koulutusyksiköitä. Monet oppilaitokset ovat lisäksi jakautuneet eri kampuksille ja eri toimipisteisiin, jotka voivat sijaita eri paikkakunnilla. On tärkeää, että opiskelijoita kuullaan oppilaitoksen jokaisella tasolla, niin toimipaikoissa kuin myös koulutuskuntayhtymän tasolla. 

Kampustiimit ja toimipaikkakohtaiset opiskelijakunnat: 

Yksiköissä toimivat opiskelijakunnat ovat tärkeitä paikallisen edunvalvonnan ja yhteisöllisyyden edistämisen kannalta. Kampuksella toimivan opiskelijakunnan tai kampustiimin kautta opiskelijat voivat aktiivisesti osallistua oman kampuksensa kehittämiseen ja kampuksen opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseen. Yksikkökohtaisissa opiskelijakunnissa oman opiskeluyhteisön epäkohdat huomataan herkemmin ja todellinen opiskelun arki on lähellä.

Toimipaikkakohtaisista opiskelijakunnista on hyvä lähettää opiskelijaedustajat katto-opiskelijakuntaan. 

Katto-opiskelijakunta: 

Katto-opiskelijakunnassa eli koulutuskuntayhtymän yhteisessä opiskelijakunnassa on tärkeä olla edustus jokaisesta koulutusyksiköstä. Katto-opiskelijakunnan rooli korostuu etenkin opiskelijakunnan edunvalvonnallisissa tehtävissä. Koulutuksenjärjestäjä kuulee opiskelijaedustajia usein juuri koulutuskuntayhtymän yhteisestä opiskelijakunnasta. 

Opiskelijakunnan hallituksen muodostaminen

Kaikilla oppilaitoksen opiskelijoilla on mahdollisuus hakeutua opiskelijakunnan hallitukseen, joka valitaan yleensä uudestaan joka lukuvuosi.  

Opiskelijakunnan hallitus voidaan koota monella eri tavalla:

Syyskokouksen/ vuosikokouksen järjestäminen. Kokoukseen voi tulla kaikki opiskelijakunnan hallituksessa toimimisesta kiinnostuneet. Vapaaehtoisten joukosta valitaan opiskelijakunnan hallituksen jäsenet. Tarvittaessa äänestetään, jos halukkaita on enemmän kuin paikkoja. 

Edustajat jokaiselta alalta tai jokaisesta ryhmästä. Jokaiselta alalta tai ryhmästä valitaan vapaaehtoinen edustaja ja varaedustaja. Edustajat muodostavat opiskelijakunnan hallituksen tai heidän joukostaan voidaan valita opiskelijakunnan hallituksen jäsenet vuosikokouksessa tai syyskokouksessa. 

Vaalit. Opiskelijakuntatoiminnasta kiinnostuneet voivat asettua ehdolle vaaleissa, joissa opiskelijat äänestävät edustajat opiskelijakunnan hallitukseen. Vaalit voi suorittaa vuosikokouksessa tai yksittäisenä vaalipäivänä. 

Oppilaitoskohtaista: Joissain oppilaitoksissa opiskelijakunta voi toimia hyvin vapaamuotoisesti ja toimintaan voi tulla mukaan matalalla kynnyksellä läpi vuoden. Oppilaitos voi järjestää syyskokouksen sijaan pienempiä rekrytointitilaisuuksia monta kertaa vuoden aikana. 

Oppilaitoskohtaista: Oppilaitoksissa, joissa on kampuskohtaiset opiskelijakunnat ja katto-opiskelijakunta, kampuskohtaisista opiskelijakunnista voidaan lähettää edustajat katto-opiskelijakuntaan. 

On tärkeää, että opiskelijakunnan hallituksen jäsenet ovat vapaaehtoisia. Ketään ei saa pakottaa opiskelijakunnan hallitukseen. 

Erilaiset tehtävät opiskelijakunnan hallituksessa

Ensinnäkin tärkeintä on toiminta, ei itse nimitys.  Opiskelijakunnan hallituksen roolitus kannattaa miettiä juuri toiminnan kautta. Jokaiselle hallituksen jäsenelle on hyvä antaa oma vastuualue ja vastuualueet on hyvä käydä usein läpi.

Oppilaitoskohtaista: Jokainen opiskelijakunnan hallitus määrittää itse tarvitsemansa roolit. Vapaamuotoisesti toimivissa opiskelijakunnissa hallituksen jäsenillä ei ole välttämättä tiettyjä rooleja tai nimikkeitä. Rekisteröityneessä yhdistyksessä hallituksessa tulee olla vähintään kolme jäsentä: puheenjohtaja (täysi-ikäinen), sihteeri ja taloudenhoitaja. 

Puheenjohtaja

• valmistelee kokousten esityslistan sihteerin kanssa
• johtaa opiskelijakunnan hallituksen kokouksia, jakaa puheenvuoroja ja vastuuta muille hallituksen jäsenille
• kannustaa hallitusta ja toimii innostavana ja vastuullisena esimerkkinä 
• toimii opiskelijakunnan äänitorvena ja edustajana oppilaitoksen sisäisissä sekä ulkoisissa tilaisuuksissa

Varapuheenjohtaja

• toimii puheenjohtajan sijaisena puheenjohtajan ollessa estynyt
• on puheenjohtajan tuki ja oikea käsi

Sihteeri

• laatii hallituksen kokousten esityslistat ja pöytäkirjat yhdessä puheenjohtajan kanssa
• toimii hallituksen kokouksissa sihteerinä ja kirjoittaa kokouksien pöytäkirjat
• huolehtii pöytäkirjojen ja muiden tärkeiden papereiden arkistoinnista

Taloudenhoitaja/rahastonhoitaja

• huolehtii varainhoidosta ja kirjanpidosta
• valvoo opiskelijakunnan taloutta, sen kehitystä ja tarkoituksenmukaisuutta yhdessä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kanssa
• huolehtii laskujen maksamisesta, laskuttamisesta ja rahaliikenteestä
• kehittää varainhankintakeinoja

Viestintävastaava/tiedotusvastaava

• vastaa opiskelijakunnan hallituksen sisäisestä ja ulkoisesta tiedotuksesta
• huolehtii opiskelijakunnan ilmoituskanavista ja niiden päivittämisestä
• laatii yhdessä hallituksen kanssa tiedotteita opiskelijakunnan aikaansaannoksista muille opiskelijoille ja ulkopuolisille tahoille
• huolehtii tiedonkulusta opiskelijakunnan ja oppilaitoksen sisällä
• tiedottaja voi toimia myös sosiaalisen median vastaavana tai somevastaavan rooli voi olla erikseen määritelty

Tapahtumavastaava

• vastaa tapahtumien järjestämisestä ja markkinoinnista yhteistyössä hallituksen kanssa

Edunvalvontavastaava

• seuraa ajankohtaisia opiskelijoita koskevia muutoksia ja teemoja, jotka liittyvät mm. opiskelijoiden oikeuksiin, koulutukseen, toimeentuloon, hyvinvointiin ja terveyteen
• valmistelee kannanottoja ja esityksiä muiden hallituslaisten kanssa

SAKKI-vastaava

• seuraa valtakunnallista opiskelijatoimintaa ja tiedottaa muita hallituslaisia SAKKIn tapahtumista, koulutuksista ja muusta valtakunnallisesta opiskelijatoiminnasta

Opiskelijakunnan hallituksen kannattaa tarjota lukuvuoden aikana kaikille oppilaitoksen opiskelijoille matalan kynnyksen mahdollisuuksia lähteä mukaan toimintaan.

Opiskelijakunnan hallituksen perehdytys

Opiskelijakunnan kattava perehdytys ja koulutus on ensiarvoisen tärkeää, jotta opiskelijakunta pystyy toimimaan vaikuttavasti ja hallituksen jäsenet puhaltavat yhteen hiileen. 

Opiskelijakuntakoulutus

Opiskelijakunnan hallituksen vaihtuessa uudelle hallitukselle kannattaa järjestää opiskelijakuntakoulutus. Koulutuksen voi pitää opiskelijakunnan ohjaaja tai vaihtoehtoisesti koulutuksen voi tilata ulkopuoliselta koulutuksenjärjestäjältä. 

Koulutuksessa kannattaa käydä läpi

• Opiskelijakunnan tehtävä
• Hallituksen jäsenten roolit ja vastuut
• Yhteiset pelisäännöt
• Hallituksen tehtävät
• Opiskelijakunnan toimintasuunnitelma
• Kokouskäytänteet 
• Asiakirjat ja niiden merkitys
• Tapahtumien järjestäminen
• Sisäinen ja ulkoinen viestintä
• Opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuudet
• Oppilaitoksen päätöksentekorakenteet

SAKKI ry:ltä voi tilata opiskelijakuntakoulutuksen, joka suunnitellaan räätälöidysti opiskelijakunnan tarpeiden mukaisesti. 

Ryhmäytyminen

Opiskelijakunnan hallituksen ryhmäytyminen on tärkeää etenkin hallituskauden alussa, mutta myös hallituskauden aikana. Virallisten kokousten ja tapaamisten lisäksi hallituksen kesken on hyvä pitää virkistystapahtumia ja ryhmäyttävää toimintaa, jonka kautta hallituksen jäseniä voidaan palkita ja samalla myös sitouttaa toimintaan. 

Tiedonsiirto

Opiskelijakunnan hallituksen jäsenet vaihtuvat yleensä joka vuosi. Pyörää ei kuitenkaan kannata ruveta keksimään uudestaan joka vuosi. Hallituksen vaihtuessa vanhojen hallituslaisten kannattaa perehdyttää uudet jäsenet toimintaan ja eri hallituspesteihin. Näin hiljainen tieto siirtyy eteenpäin uusille opiskelijakunnan hallituksen jäsenille. 

SAKKI ry: Kannustamme opiskelijoita osallistumaan myös SAKKIn valtakunnallisiin koulutustapahtumiin kuten opiskelijakuntapäiville. Tapahtumilla pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin ja saa tukea oman toimintansa kehittämiseen. 

Opiskelijakunnan kokoukset 

Opiskelijakunnan hallitus pitää vuoden aikana kokouksia, joissa päätetään yhteisestä toiminnasta ja hallituksen linjoista. Kokouksia on hyvä pitää tarpeeksi usein, jotta toiminta pysyy aktiivisena, hallituksen jäsenet sitoutuvat toimintaan ja yhteisestä toiminnasta on helppo sopia.

• Yhdistysrekisteriin rekisteröityneen opiskelijakunnan tulee järjestää sääntömääräiset kokoukset (kevätkokous ja syyskokous TAI vuosikokous)

• Rekisteröityneillä opiskelijakunnilla on kahdentyyppisiä kokouksia: vuosikokouksia eli varsinaisia kokouksia ja opiskelijakunnan hallituksen kokouksia 

• Vuosikokous on varsinainen kokous, koska kaikki yhdistyksen jäsenet (eli kaikki oppilaitoksen opiskelijat) kutsutaan koolle. Muina aikoina opiskelijakuntaa pyörittää opiskelijakunnan hallitus. 

Vaihtoehto 1: Silloin kun opiskelijakunnalla on käytössä kahden kokouksen malli, puhutaan kevät- ja syyskokouksista.

Kevätkokouksessa käsitellään edellisen vuoden toimintaa, ja silloin

• käsitellään toimintakertomus
• vahvistetaan tilinpäätös
• myönnetään tili- ja vastuuvapaus tilivelvollisille.

Syyskokouksessa käsitellään tulevan vuoden toimintaa, ja silloin päätetään

• jäsenmaksun suuruus
• toimintasuunnitelma
• tulo- ja menoarvio
• yhdistyksen puheenjohtaja ja muut hallituksen jäsenet
• valitaan toiminnantarkastajat ja tarvittavat tilintarkastajat

Vaihtoehto 2: Jos opiskelijakunta käyttää yhden sääntömääräisen kokouksen mallia, puhutaan vuosikokouksesta ja silloin edellä mainitut asiat päätetään yhdessä kokouksessa.

Vinkit hyvään kokoukseen

Hyvä kokous: 

• etenee suhteellisen ripeästi, pysytään asiassa
• asiat on valmisteltu kokousta varten
• toimii rakentavasti; vaikka oltaisiin eri mieltä, ei mennä henkilökohtaisuuksiin eikä tapella
• kestää enintään kaksi tuntia – kahden tunnin jälkeen osallistujien keskittymiskyky ja jaksaminen laskevat huomattavasti
• kokouksessa tehdään selkeitä päätöksiä, joista ei tule erimielisyyttä jälkeenpäin
• päätökset kirjataan selkeästi pöytäkirjaan, josta ne voidaan todentaa myöhemmin
• hyvän kokouksen jälkeen siihen osallistuneilla on olo, että ”saatiinpas jotain aikaan”

Viralliset asiakirjat ja toimintaa ohjaavat dokumentit

Viralliset asiakirjat ja toimintaa ohjaavat dokumentit tukevat ja selkeyttävät opiskelijakunnan hallituksen toimintaa. Viralliset asiakirjat kannattaa pitää aina ajan tasalla, mutta erityisen tärkeää se on rekisteröityneille yhdistyksille. 

Malliasiakirjat löytyvät ladattavassa muodossa osoitteessa www.sakkiry.fi/materiaalipankki.

Kokouskutsu (LIITE 1): Ennen opiskelijayhdistyksen kokousta lähetetään kokouskutsu. Opiskelijayhdistyksen säännöissä määritellään ohjeet kokouskutsun toimitustavasta ja toimitusajasta. Kutsussa tulee ilmetä kokouksen laatu, kokouspaikka, kokousaika ja kokouksessa käsiteltävät asiat. 

Esitys- /asialista (LIITE 2 ja 3): Kokousten tärkein dokumentti, josta löytyy kokouksessa käsiteltävät asiat. Asia-/esityslistan voi liittää kokouskutsuun. Asialistassa on kokouksessa käsiteltävät asiat. Esityslistassa on käsiteltävien asioiden lisäksi päätösehdotukset. 

Pöytäkirja (LIITE 4): Asialistan pohjalta kirjattu dokumentti, johon on kirjattu kokouksessa tehdyt päätökset. Pöytäkirjasta tulee löytyä kokoukseen osallistuneiden nimet ja pöytäkirja tulee allekirjoittaa.  Erityisesti kaikki rahaa ja hankintoja koskevat päätökset tulee kirjata pöytäkirjaan tarkasti.

Toimintasuunnitelma (LIITE 5): Määrittää raamit ja suuntaviivat opiskelijakunnan tulevan vuoden toiminnalle. Toimintasuunnitelmassa on hyvä käsitellä mm. kokoustoiminta, tapahtumat, varainhankinta ja viestintä.  Toimintasuunnitelma hyväksytään usein syyskokouksessa tai vuosikokouksessa. 

Toimintakertomus: Asiakirja, joka kuvaa mennen vuoden toimintaa pohjautuen toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelmassa ja toimintakertomuksessa kannattaa käyttää samaa jäsentelyä ja toimintakertomuksen voi kirjoittaa toimintasuunnitelman avulla. Toimintakertomus käsitellään yleensä kevätkokouksessa tai vuosikokouksessa. 

Talousarvio (LIITE 6): Talousarviossa arvioidaan opiskelijakunnan vuoden tulot ja menot eli minkä verran tuloja arvioidaan vuoden aikana saatavan sekä pääpiirteittäin se, mihin varoja käytetään. Talousarvion tulee kulkea käsi kädessä toimintasuunnitelman kanssa. 

Tilinpäätös (LIITE 6): Opiskelijakunnan säännöistä käy ilmi tilikausi, joka on useimmiten kalenterivuosi. Tilinpäätöksen tulee sisältää vuoden tilitapahtumat tositteina ja kirjanpitona, tase sekä tuloslaskelma. 

Opiskelijakunnan säännöt (LIITE 7): Säännöissä määritellään yhdistyksen toimintatavat, joita on noudatettava. Opiskelijakunta voi hyödyntää SAKKIn mallisääntöjä ja muokata ne tarpeeseen sopiviksi. 

Yhdenvertaisuusohjesääntö (LIITE 8): Ohjesääntö, jonka kautta varmistetaan yhdenvertaisuuden toteutuminen opiskelijakunnan toiminnassa. 

Vuosikello (LIITE 9): Toiminnan suunnittelussa kannattaa hyödyntää vuosikelloa, joka helpottaa suunnittelua, ennakointia ja toiminnan sitouttamista muuhun oppilaitoksen toimintaan. 

Mitä asioita opiskelijakunta voi käsitellä?

• Opetussuunnitelma

Opiskelijat voivat käsitellä ja esittää mielipiteensa liittyen oppilaitoksen opetukseen, arvoihin, käytäntöihin ja oppimisympäristöön.

• Oppilaitoksen toimintasuunnitelma 

Opiskelijakunnan hallituksessa voidaan käsitellä mm. mitä hankkeita ja projekteja oppilaitoksessa on meneillään ja kuinka opiskelijat voivat osallistua ja vaikuttaa niihin. 

• Oppilaitoksen järjestyssäännöt

Opiskelijat voivat ottaa kantaa järjestyssääntöjen toimivuuteen ja niiden noudattamiseen.  

• Koulutuskuntayhtymän strategiat ja suunnitelmat 

Opiskelijat voivat ottaa kantaa mm. koulutuskuntayhtymän kestävän kehityksen suunnitelmaan tai kriisisuunnitelmaan opiskelijoiden näkökulmasta.  

• Oppilaitoksen toimintakulttuurin kehittäminen 

Hallituksen kokouksissa voidaan miettiä, millainen meidän oppilaitoksen  ilmapiiri on, mistä se johtuu ja miten siihen voidaan vaikuttaa positiivisesti.

• Oppilaitoksessa ilmenevät ongelmat tai haasteet, jotka koskettavat kaikkia opiskelijoita tai suurinta osaa opiskelijoita

Opiskelijat voivat pohtia, miten ongelmiin voidaan puuttua ja mitä jokainen opiskelija voi tehdä jotta yhteiset haasteet voitaisiin ratkaista. 

• Opiskelijoiden kuuleminen ja päätöksenteko

Opiskelijakunnan hallitus voi miettiä, kuinka opiskelijoita kuullaan oppilaitoksessa, kuinka opiskelijat otettaisiin vielä vahvemmin mukaan päätöksentekoon ja mihin asioihin opiskelijat haluaisivat vaikuttaa. 

Teematiimit ja työryhmät

Opiskelijakunnan hallitus voi muodostaa tarvittaessa erilaisia työryhmiä ja pienempiä tiimejä eri teemojen ympärille. Tiimeihin voi pyytää mukaan myös muita opiskelijoita opiskelijakunnan hallituksen jäsenten lisäksi. 

Oppilaitoskohtaista: Tiimien ja työryhmien toiminta muotoutuu oppilaitoksen toiminnan kautta. Erilaisia tiimejä voi olla mm. tapahtuma-, viestintä- tai  edunvalvontatyöryhmä.

Tapahtumat ja tempaukset

Tapahtumien järjestämisessä on vain mielikuvitus rajana. Tapahtuman järjestämisessä suunnittelu ja vastuun jakaminen on kuitenkin erittäin tärkeää. Oppaan lopusta löydät tapahtuman järjestämisen ABC:n (LIITE 10), jota voi hyödyntää tapahtumia järjestäessä. 

Erilaisten tapahtumien järjestäminen on suuri osa oppilaitoksen yhteisöllisyyden ylläpitämistä. Tapahtumia voi olla todella monenlaisia:

• kirpputori / tavarat kiertoon -päivä
• musiikkitapahtuma
• Talent-show 

• Piknik
• Retkeilyä tai luontoretki
• Olympialaiset
• Lanit
• Ystävänpäivä
• Halloween (paras asu palkitaan, kurpitsakilpailu)
• Laskiainen
• Pikkujoulut
• Kiusaamisen vastainen viikko
• Hyvinvointivirtaa-viikko
• Rasisminvastainen viikko
• Lempiruokaviikko
• Anything but a Backpack -päivä
• Emojikoulutus oppilaitoksen henkilökunnalle

Viestintä

Sisäinen viestintä

Opiskelijakunnan hallituksella kannattaa olla sisäinen viestintäkanava, jonka kautta hallituslaiset voivat kommunikoida ja hoitaa asioita kokousten sekä tapaamisten välillä.  Viestintäkanava voi olla oppilaitoksen oman viestintäkanavan yhteydessä. Vaihtoehtoisesti opiskelijakunnan hallituksen jäsenet voivat perustaa viestintäkanavan esimerkiksi Whatsappiin, Signaliin tai Telegramiin.

Ulkoisen viestinnän kanava

Opiskelijakunnalla tulee olla käytössä myös ulkoisen viestinnän kanava tai kanavia, joiden kautta voidaan tiedottaa ajankohtaisista asioista ja opiskelijakunnan toiminnasta. Näiden kanavien kautta myös muut opiskelijat ja oppilaitoksen henkilökunta voivat olla yhteydessä opiskelijakuntaan. Ulkoisen viestinnän kanavia voi olla esimerkiksi:

• Oppilaitoksen ilmoitustaulut ja info-tv:t
• Oppilaitoksen oma viestintäkanava esim. Wilma
• Sosiaalisen median kanavat: Facebook, Instagram, Snapchat, Tiktok
• Uutiskirje tai sähköpostilista
• Verkkosivut

Viestintäsuunnitelma

Opiskelijakunnan hallitus voi tehdä viestintäsuunnitelman ohjaamaan viestintää ja tiedottamista.  Suunnitelmassa voidaan määrittää viestintävastuut, viestinnän kohderyhmät ja kanavat. Viestintäsuunnitelma voi olla myös osa opiskelijakunnan vuosikelloa (LIITE 9). Viestinnässä kannattaa ottaa huomioon saavutettavuus ja selkokielisyys. 

Talous

Opiskelijakunta ei tavoittele voittoa, vaan toimii opiskelijoiden yhteiseksi hyväksi. Opiskelijakunnan varat käytetään oppilaitoksen opiskelijoiden hyvinvointiin ja opiskelijatoiminnan edistämiseen. Varoja voi käyttää esimerkiksi hankintoihin, tapahtumiin tai opiskelijayhdistyksen järjestämiin reissuihin.

Talousseuranta ja suunnitelma

Opiskelijakunnan hallituksen kannattaa tehdä budjetti seuraavalle toimintakaudelle sekä suunnitelma varojen käyttämiseen ja mahdolliseen varainhankintaan. Budjetin tulee olla linjassa toimintasuunnitelman kanssa ja talouden seuranta tulee olla jatkuvaa. 

Rekisteröityneellä yhdistyksellä voi olla käytössä oma pankkitili, jolla on määrätty tilinhaltija. 

Oppilaitoskohtaista: Osa oppilaitoksista tukee opiskelijakuntien toimintaa taloudellisesti. Tuki voi olla harkinnanvaraista tai vuosittain korvamerkittyä. 

Varainhankinta ja yritysyhteistyö

Varainhankintakeinoja on monia

Opiskelijayhdistys tai opiskelijakunnan hallitus voi saada varoja erilaisten avustusten kautta tai myyntituottojen kautta. Hyviä tapoja rahankeruuseen on limsa- ja kahviautomaatit, myyjäiset, arpajaiset, talkootyöt ja kahvilatoiminta. 

Yritysyhteistyö kannattaa

Opiskelijayhdistyksen tai opiskelijakunnan hallituksen on myös mahdollista tehdä sopimuksia esimerkiksi paikallisten yritysten kanssa, jolloin oppilaitoksen edustajat voivat saada etuja mm. opiskelutarvikkeista, työvälineistä tai tapahtumista. 

On tärkeää tarkistaa verottajalta, kuuluuko varainhankinta arvonlisäveron piiriin. 

Yhteisöllisyys

Opiskelijakunnan yksi tarkoituksista on kehittää ja ylläpitää oppilaitoksen yhteisöllisyyttä ja opiskelijoiden osallisuutta. 

Yhteisöllisyys = Me henki, Kaikilla on kaveri, Arvostus ja hyväksyminen, Avoimuus, Yhteiset jutut ja tavoitteet, Yhdenvertaisuus, Hyvä keskusteluyhteys, Psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi.

Heikko yhteisöllisyys = Kiusaaminen, Syrjintä, Eriarvoisuus, Vastakkainasettelu, Kuppikunnat, Heikko psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi, Ongelmat tiedonkulussa, Yksinäisyys.

Yhdenvertaisuus

Yhdenvertaisuustyö oppilaitoksessa tarkoittaa sitä, että siellä edistetään kaikkien opiskelijoiden yhtäläisiä mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa sekä kokea olonsa turvalliseksi. Sen avulla ehkäistään syrjintää, häirintää ja kiusaamista, joka saattaa liittyä esimerkiksi opiskelijan sukupuoleen, etniseen taustaan, vammaan tai uskontoon. Yhdenvertaisuuden avulla vahvistetaan oppilaitoksen yhteisöllistä toimintakulttuuria ja opiskelijoiden hyvinvointia.  

Yhdenvertaisuuden tulee toteutua oppilaitoksen toiminnassa. Jos oppilaitoksessa toteutetaan yhdenvertaisuus- tai tasa-arvokartoitus, opiskelijoiden on tärkeää osallistua siihen, jotta oppilaitoksen tilanteesta saadaan mahdollisimman todenmukainen kuva ja ongelmiin voidaan puuttua. Kartoitus saatetaan toteuttaa haastattelujen, ryhmäkeskustelujen tai anonyymin kyselyn avulla. Jotta opiskelijoiden olisi helpompi sitoutua yhdenvertaisuustyöhön, opiskelijakunnan tulisi voida osallistua tavoitteiden ja toimenpiteiden läpikäyntiin yhdessä oppilaitoshenkilöstön kanssa. 

Opiskelijakunta voi myös omassa sisäisessä toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta. Se voi hyväksyä esimerkiksi yhdenvertaisuusohjesäännön ja turvallisemman tilan ohjeet, jotka ohjaavat sen toimintaa. Opiskelijakunta voi hyödyntää SAKKIn malliohjesääntöä yhdenvertaisuusohjesäännöstä (LIITE). 

Opiskelijakunnalla on hyvä olla nimetyt häirintäyhdyshenkilöt, jotka tarjoavat tukea häirintää, ahdistelua, kiusaamista, syrjintää tai muuta epäasiallista kohtelua kohdanneille opiskelijoille. Häirintäyhdyshenkilöiden on hyvä käydä häirintäyhdyshenkilökoulutus. Oppilaitoksen tapahtumissa on myös hyvä olla tasa-arvotarkkailijoita, jotka varmistavat, että puheenvuorot jakautuvat tasapuolisesti esimerkiksi eri sukupuolien välillä.

3. Opiskelijakunnan vaikuttavuus ja osallisuuden hyvät käytänteet

Opiskelijoiden kuuleminen

Laki ammatillisesta koulutuksesta sanoo, että koulutuksen järjestäjän tulee varmistaa opiskelijoille mahdollisuus vaikuttaa koulutuksen järjestäjän toimintaan ja sen kehittämiseen sekä opiskelijoita koskevien ja opiskelijoiden asemaan vaikuttavien päätösten tekemiseen (Laki ammatillisesta koulutuksesta 106 §). 

Hyvin toimiva opiskelijakunta ja sen hallitus on juuri se taho, jota koulutuksen järjestäjän tulee kuulla. Kuinka tämä kuuleminen tapahtuu, on kuitenkin oppilaitoskohtaista. Malleja on yhtä paljon kuin oppilaitoksia. Tärkeintä kuitenkin on, että opiskelijoiden ääni pääsee kuuluviin tavalla tai toisella. Opiskelijoiden kuuleminen voidaan käytännössä toteuttaa monella eri tavalla. 

• Katto-opiskelijakunta/ Kattohallitus / Kuningashallitus
• Kampuskohtainen tai toimipaikkakohtainen opiskelijakunta, opiskelijayhdistys tai kampustiimi
• Teematiimit ja työryhmät 
• Opiskelijaedustaja johtoryhmässä
• Opiskelijaedustajat työryhmissä tai hyvinvointiryhmässä
• Rehtorin kyselytunnit 
• Keskustelutilaisuudet
• Kaupungin tai kunnan kanssa tehtävä yhteistyö
• Kyselyt ja niiden läpikäyminen
• Avoin palauteboksi (fyysinen ja sähköinen)
• Vastavuoroinen dialogi opiskelijoiden ja henkilökunnan välillä

Kyselyt ja anonyymit palautekanavat

Oppilaitoksen ja opiskelijakunnan toiminnasta sekä opiskelijoita koskevista asioista on hyvä kerätä palautetta erilaisten kyselyjen avulla. Lisäksi opiskelijoille on hyvä antaa mahdollisuus antaa anonyymisti palautetta milloin tahansa. Digitaaliset palautteenantokanavat ja fyysiset palautelaatikot ovat hyviä tapoja kerätä opiskelijoilta kehitysideoita ja ajatuksia oppilaitoksen ja opiskelijakunnan toiminnasta. 

Opiskelijakunnan hallituksella voi olla oma palautteenantokanava, jonka kautta kaikki oppilaitoksen jäsenet voivat vaikuttaa opiskelijakunnan toimintaan. 

Palautteen keräämisen lisäksi yhtä tärkeää on palautteen käsittely opiskelijoiden kanssa. Saatua palautetta ja sen pohjalta tehtyjä muutoksia olisi hyvä esitellä opiskelijoille lukukausittain tai -vuosittain. Samassa on hyvä kertoa, miksi joihinkin muutosehdotuksiin ei ole voitu vastata. Kehitysehdotusten käsittely ja eteenpäin vieminen on yksi osa palautteenantoprosessia ja siitä tulee tehdä mahdollisimman avointa. 

Opiskelijakunnan kuuleminen

Oppilaitoksen johto ja henkilökunta voi pyytää mielipiteitä ja kannanottoja opiskelijakunnan hallitukselta. Opiskelijoille tulee tällöin tarjota tarpeeksi tietoa ja tukea, jotta heillä on riittävät resurssit asioiden sisäistämiseen ja kannan muodostamiseen – varsinkin jos kyseessä on laajempi kokonaisuus, kuten opetussuunnitelmat. 

Opiskelijakunnan kannanotto johtoryhmälle

Opiskelijakunta voi ottaa yhteyttä oppilaitoksen johtoon ja henkilökuntaan laatimalla kirjallisen kannanoton esimerkiksi havaitsemastaan epäkohdasta. Opiskelijakunnan ohjaaja voi olla tukemassa opiskelijoita virallisen kannanoton laatimisessa. 

Opiskelijakunnan hallitus voi myös kutsua johtoryhmän jäseniä tai muita henkilökunnan jäseniä vierailemaan opiskelijakunnan hallituksen kokouksissa. 

Opiskelijaedustaja oppilaitoksen johtoryhmässä

Kannustamme oppilaitoksia ottamaan opiskelijaedustajan oppilaitoksen johtoryhmään. Opiskelijaedustaja voi tällöin tuoda opiskelijoiden mielipiteet ja näkökulmat esille kokouksissa samalla edistäen ja puolustaen opiskelijoille tärkeitä asioita. Näin oppilaitosta voidaan kehittää yhä enemmän opiskelijoiden näköiseksi. Opiskelijaedustaja voi olla opiskelijakunnan hallituksen jäsen, jolloin hänellä on mahdollisuus edustaa opiskelijakunnan kantaa asioihin. Erityisen tärkeää on perehdyttää opiskelijaedustaja tehtäväänsä riittävällä laajuudella. 

Oppilaitoksen johto ja henkilökunnan jäsenet voivat kutsua opiskelijakunnan hallituksen jäseniä vierailemaan myös muulloin oppilaitoksen henkilökunnan kokouksissa. 

Opiskelijaedustaja työryhmissä

Oppilaitoksissa on erilaisia työryhmiä eri teemojen ympärillä. Tällaisia ryhmiä ovat muun muassa hyvinvointityöryhmä ja kestävän kehityksen työryhmä. Työryhmissä voidaan käsitellä esimerkiksi THL:n kouluterveyskyselyn oppilaitoskohtaisia tuloksia, jotka voivat kertoa oppilaitoksen onnistumisista ja haasteista. Näissä työryhmissä ja keskusteluissa on hyvä huomioida opiskelijoiden mielipiteet ottamalla mukaan opiskelijaedustaja tai -edustajia. 

Yhteistyö opiskelijoiden ja henkilökunnan välillä

Opiskelijakunnan hallituksen toiminta on tärkeä osa opiskelua ja antaa opiskelijoille tärkeitä oppeja. Näin ollen on tärkeää, että opiskelijakunnan toimintaan osallistumiseen suhtaudutaan oppilaitoksessa myönteisesti ja oppilaitoksen henkilökunta mahdollistaa osallistumisen muun muassa opiskelijakunnan hallituksen kokouksiin.

Opiskelijakunnan hallituksen jäsenten on hyvä tavata aktiivisesti oppilaitoksen henkilökuntaa ja johtoa, jotta linkki opiskelijoiden ja oppilaitoksen henkilökunnan välillä on mahdollisimman avoin. 

Keskusteluyhteyttä rakentamassa

Toimiva yhteistyö opiskelijoiden ja henkilökunnan välillä on koko oppilaitoksen etu. Sujuva yhteistyö ja avoin keskusteluyhteys oppilaitoksen sisällä ovat samalla myös edellytyksiä opiskelijoiden kuulemiselle ja opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien toteutumiselle. 

Iso osa opiskelijoiden kuulemisesta on keskusteluyhteyden ylläpitämistä. Hyvät suhteet ovat antoisien keskustelujen edellytys ja avoimet keskustelut taas ylläpitävät hyviä suhteita. Ideoiden ja ajatusten vaihto on helpointa tilanteessa, jossa keskustelukumppanit tuntevat toisensa ja etenkin tuntevat olevansa samalla puolella. Tämän takia on tärkeää luoda tilanteita, joissa opiskelijat ja henkilökunta pääsevät vaihtamaan ajatuksia ja mielipiteitä. 

Hyviä suhteita voi ylläpitää esimerkiksi opiskelijoiden ja henkilökunnan yhteisillä tapaamisilla. Tapaamisia on hyvä järjestää heti lukuvuoden alussa, mutta myös lukuvuoden aikana, jotta suhteet pysyvät hyvinä ja asioista on helppo keskustella yhdessä. 

Rehtorin kyselytunti

Tilaisuus tai tapaaminen, jossa oppilaitoksen rehtori tai oppilaitoksen johto vastaa opiskelijoiden kysymyksiin. Kysymyksiä voi kerätä opiskelijoilta ennen tilaisuutta tai kysymyksiä voi esittää tilaisuuden aikana. Tilaisuus voidaan järjestää etänä tai livenä. Tilaisuus voidaan myös nauhoittaa tai siitä voi tehdä lyhyen kirjallisen tiivistelmän, jotta mahdollisimman moni kuulee keskustelujen sisällöstä. 

Oppilaitoskohtaista: Rehtorin ja opiskelijakunnan tapaaminen voi olla myös hyvin vapaamuotoinen. Keskustelut opiskelijoiden ja henkilökunnan kesken voidaan käydä, vaikka kahvikupposen äärellä. Joissain oppilaitoksissa on käytössä Rexin tapaamiset tai Reximiitti. 

Keskustelutilaisuus

Oppilaitoksen henkilökunnalle ja opiskelijoille voi järjestää keskustelutilaisuuden, joka mahdollistaa dialogin opiskelijoiden ja henkilökunnan jäsenten välillä. Tilaisuudelle on hyvä valita kohderyhmä, teema ja keskustelujen tarkoitus. Tilaisuuteen on mahdollista pyytää myös ulkopuolinen keskustelujen vetäjä. 

Onnistuneessa opiskelijoiden ja henkilökunnan tapaamisessa päästään keskustelemaan ajankohtaisista opiskelijoita puhuttelevista teemoista. Opiskelijat kokevat tulevansa kuulluiksi ja henkilökunta pääsee vastaamaan opiskelijoiden kysymyksiin.

4. Opiskelijakunnan toiminnan tukeminen

Opiskelijakunnan ohjaajan rooli

Opiskelijakunnan ohjaajalla on erittäin tärkeä rooli aktiivisen ja vaikuttavan opiskelijakuntatoiminnan ylläpitäjänä. Ilman toimintaan sitoutunutta ohjaajaa, oppilaitoksissa ei ole myöskään virkeää opiskelijakuntatoimintaa. 

OHJAAJA JA TUKIJA

Opiskelijakunnan ohjaaja on opiskelijakunnan hallituksen jäsenten tärkein tuki ja turva. 

VIESTIJÄ

Ohjaajan vastuulla on yleensä opiskelijakunnan hallituksen kokoaminen ja opiskelijakuntatoiminnan markkinoiminen. Hän myös viestii opiskelijakunnalle vaikuttamisen paikoista.

KANNUSTAJA

Ohjaaja antaa toimintaan uutta puhtia, kannustaa hallitusta ja aktivoi toimintaa, jos toiminta tuntuu jämähtäneen paikoilleen.

YHTEISHENGEN NOSTATTAJA

Ohjaaja toimii innostajana, mahdollistajana ja myötävaikuttajana samalla huolehtien ryhmäytymisestä ja ryhmähengen ylläpitämisestä.  

JATKUVUUDEN VARMISTAJA

Ammatillisten oppilaitosten opiskelijakuntia määrittää yleensä nopea vaihtuvuus ja toiminnan monimuotoisuus. Opiskelijakunnan aktiivisuus voi olla hyvin aaltoilevaa ja vaihdella ajoittain opiskelijoiden myötä. Ohjaajan tehtävänä on tasoittaa tätä aaltoilevaa liikettä ja taata toiminnan jatkuvuus opiskelijakunnan jäsenten vaihtuessa. 

ASIANTUNTIJA

Ohjaaja tuntee oppilaitoksen tavat, opiskelijakuntatoiminnan toimintanuorat ja pystyy tiedottamaan opiskelijoita ajankohtaisista asioista. 

MAHDOLLISTAJA 

Ohjaajan tarkoitus ei ole tehdä asioita opiskelijoiden puolesta, vaan kasvattaa ja opastaa heitä itsenäiseen työskentelyyn opiskelijakunnassa ja neuvoa vaikeissa paikoissa kuten kokoustekniikoissa ja tilinpäätöksen tekemisessä. 

Ohjaaja tarvitsee resursseja 

Kokemuksemme mukaan oppilaitoksen virkeän, vaikuttavan ja aktiivisen opiskelijatoiminnan takana on hyvät resurssit ja aktiivinen opiskelijatoiminnan ohjaaja. Opiskelijatoiminnan ja opiskelijakunnan ohjaaminen vaatii aikaa, suunnittelua sekä aktiivisuutta opiskelijakunnan ohjaajalta. Ohjaamista ei voi hoitaa vain toisella kädellä ohimennen.  Taloudelliset ja ajalliset resurssit ovat suoraan yhteydessä opiskelijatoiminnan onnistuneeseen toteutukseen. Oppilaitoksen tulee taata nämä resurssit opiskelijakunnan ohjaajalle. 

Oppilaitoskohtaista: 

Vaihtoehto 1. Joissakin oppilaitoksissa on päädytty ratkaisuun, jossa opiskelijakunnan ohjaaminen on yksi osa jonkun henkilökunnan jäsenen työnkuvaa. Tällöin osa työajasta on resursoitu opiskelijakuntatoimintaan esimerkiksi opettamisen rinnalla. 

Vaihtoehto 2. Joissakin oppilaitoksissa on taas nimettyjä opiskelijatoiminnan koordinaattoreita tai ohjaajia, joiden koko työaika on käytettävissä opiskelijatoiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Tällöin opiskelijakuntatoimintaan pystytään panostamaan erityisen hyvin ja samalla oppilaitoksessa voidaan mahdollistaa myös muunlainen opiskelijatoiminta. 

Opiskelijakuntatoiminnan markkinoiminen 

Opiskelijakuntatoiminnasta kannattaa tehdä näkyvää ja avointa, jotta toiminta tavoittaa kaikki opiskelijat ja opiskelijakunnan hallitukseen saadaan aktiivisia opiskelijoita. 

Opiskelijoilta opiskelijoille! Opiskelijat pystyvät innostamaan kaikista parhaiten toisia opiskelijoita.  

Opiskelijakunnan markkinoinnin kanavat:

• Aloittavien opiskelijoiden infot
• Kampuksille jalkautuminen
• Tapahtumat
• Videot ja flyerit
• Avoimet ovet opiskelijakunnan tiloissa
• Sosiaalisen median kanavat

Uusien opiskelija-aktiivien löytäminen

Asenne: 

• Ollaan itse innostuneita ja ylpeitä toiminnasta
• Tehdään toiminnasta avointa (esim. avoimet kokoukset)

Viestintä:

• Toiminnan aktiivinen mainostaminen somessa, infokanavilla ja käytävillä
• Pidetään huolta siitä, että opiskelijat löytävät helposti tietoa opiskelijakunnan toiminnasta. Kehen voi ottaa yhteyttä, jos haluaa mukaan?

Matalan kynnyksen osallistumismahdollisuudet:

• Opiskelijoiden joukkoon jalkautuminen 
• Kaikkien ei tarvitse lähteä mukaan opiskelijakunnan hallitukseen, vaan opiskelijat voivat osallistua myös muilla tavoin

Yhteistyö:

• Tehdään yhteistyötä tutoreiden kanssa
• Osallistetaan kaikkien alojen opiskelijoita mukaan toimintaan

Toimintaan sitouttaminen

Opiskelijakunnan toimintaa edistää, jos hallituksen jäsenet ovat sitoutuneita toimintaan ja innostuneita yhteisestä tekemisestä.

Tekemisen meininki!

• Jokaisella tulee olla selkeä rooli. Rooli ei saa kuormittaa liikaa, mutta siinä pitää olla kuitenkin tarpeeksi tekemistä. 
• Jaetaan vastuuta ja tehtäviä, niin pieniä kuin isojakin, jokaisen omien kykyjen ja osallistumismahdollisuuksien mukaan. 
• Sisäinen viestintä tulee olla kunnossa, jotta kaikki ovat asioista tietoisia ja kukaan ei jää ulkopuolelle. 

Yhteishenki kunniaan!

• Opiskelijakunta tarvitsee tarpeeksi ryhmäytystä. Hallitukselle on hyvä järjestää aikaa tutustumiselle ja ryhmäytymiselle hallituskauden alussa ja uusien henkilöiden tullessa mukaan toimintaan. 
• Pelisäännöt tulee olla kunnossa, jotta hallitus puhaltaa yhteen hiileen. 
• Mahdolliset konfliktit tulee käsitellä viipymättä. 
• Avoin ilmapiiri ja toisista huolehtiminen kantavat pitkälle. 

Kiitosta tekemisestä!

• Kahvit ja tarjoilut kokouksissa antavat puhtia toimintaan. 
• Opiskelijakunnalle voi hankkia omalla logolla varustetut paidat tai hupparit kiitokseksi ja yhteishengen nostattamiseksi. 
• Muistetaan antaa tunnustusta niille, jotka ovat osallistuneet aktiivisesti. Julkiset kiitokset, henkilökohtainen palaute, pienet lahjat ja stipendit osaksi toimintaa. 
• Virkistyshetkiä aktiivisille osallistujille. 

Jatkuvuus kuntoon!

• Panostetaan tiedon jakamiseen etenkin hallituksen vaihtuessa. Uudet toimintaan mukaan tulevat ottavat helposti kokeneemmilta mallia. 
• Pidetään toiminta avoimena, hauskana ja innostavana, jotta opiskelijakuntatoiminta innostaa myös uusia toimijoita. 
• Pidetään toiminnan rakenteet selkeinä ja tarvittavat dokumentit ja tiedot ajan tasalla. Toimintaa ei tällöin tarvitse keksiä joka vuosi uudestaan.

  SAKKI ry:n verkkosivuilta löytyy valtakunnallinen todistuspohja opiskelijakuntatoiminnasta. Todistus on muokattavissa oppilaitoksen ja opiskelijakunnan tarpeiden mukaiseksi, mutta on samalla valtakunnallisesti tunnistettava. www.sakkiry.fi

Opiskelijakuntatoiminnan opinnollistaminen

Miksi opinnollistaminen kannattaa?

Opiskelijakuntatoiminnan opinnollistaminen  eli toiminnassa syntyneen osaamisen tunnustaminen osaksi opintoja kannattaa monella eri tavalla:

• osaamispisteiden kerryttäminen voi houkutella opiskelijoita mukaan opiskelijakuntatoimintaan
• opiskelijakuntatoiminta kerryttää monenlaista osaamista, jonka tunnistaminen,  tunnustaminen ja sanoittaminen on ensiarvoisen tärkeää
• opiskelijakuntatoiminnassa mukana olevat opiskelijat voivat saada lisämotivaatiota tekemiseen, kun toiminnasta saa osaamispisteitä ja toimintaa arvioidaan
• opinnollistaminen voi kehittää opiskelijakuntatoimintaa eteenpäin antaen toiminnalle ohjaavia rakenteita ja ohjeistuksia toiminnassa mukana oleville opiskelijoille

Mitä opinnollistaminen vaatii?

Opinnollistaminen vaatii, että oppilaitoksen sisällä tehdään opinnollistamisen ohjeet, joissa selkeytetään:

• Mihin tutkinnon osiin opiskelijakuntatoiminnasta kertyvät osaamispisteet voidaan sisällyttää?
• Mitkä ovat opiskelijan osaamistavoitteet ja osaamisvaatimukset?
• Kuinka opiskelijakuntatoimintaa arvioidaan ja kuka arvioinnin tekee?

Oppilaitoskohtaista: Opinnollistaminen toteutuu hyvin oppilaitoskohtaisesti. Oppilaitoksen sisällä kannattaa käydä keskusteluja opettajien ja muun henkilökunnan kanssa sen suhteen, kuinka opinnollistaminen toteutetaan, mihin tutkinnon osiin osaamispisteet voidaan sijoittaa ja kuka vastaa osaamistavoitteiden täyttymisen seurannasta ja opiskelijoiden arvioimisesta. 

Mitkä ovat osaamistavoitteet?

Osaamistavoitteet voivat olla seuraavanlaisia:

• Opiskelija tuntee erilaisia yhteiskunnallisen vaikuttamisen tapoja ja osaa hyödyntää eri vaikuttamisen kanavia
• Opiskelija toimii aktiivisena kansalaisena ja osallistuu aktiivisesti oppilaitosyhteisön kehittämiseen
• Opiskelija osallistuu opiskelijakunnan kokouksiin ja toimii niissä kokouskäytännön mukaisesti
• Opiskelija osallistuu tapahtumien suunnitteluun, valmisteluun ja toteutukseen

Miten opiskelijakuntatoimintaa arvioidaan?

Opiskelijakuntatoiminnasta voi antaa numeerisen arvioinnin sen mukaan kuinka opiskelija on saavuttanut määritellyt osaamistavoitteet ja kuinka aktiivisesti opiskelija on ollut mukana opiskelijakuntatoiminnassa. Arvioinnissa voidaan hyödyntää monia eri tapoja ja keinoja:

• Arvioijan arviointimatriisi, joka on laadittu osaamistavoitteiden pohjalta
• Opiskelijan itsearviointi
• Opiskelijalle voi antaa valmiin itsearviointipohjan täytettäväksi. 
• Opiskelija voi todentaa osaamisensa raportoinnin kautta (oppimispäiväkirja, blogi, videopäiväkirja  tai muu toteutusmuoto).

5. Yhteistyötahot

opinnollistaminen

OValtakunnallinen opiskelijatoiminta

Mikä on SAKKI ry?

Suomen Ammattiin opiskelevien Liitto – SAKKI ry on valtakunnallinen ammatillisten opiskelijoiden edunvalvonta- ja palvelujärjestö , jonka toiminta on amislähtöistä ja tehty amiksia varten. Opiskelijat voivat  hakeutua mukaan SAKKIn toimintaan ja päästä vaikuttamaan valtakunnallisella tasolla opiskelijoiden asemaan ja edunvalvontaan.

Miksi opiskelijakunnan kannattaa liittyä SAKKIn jäsenopiskelijakunnaksi?

SAKKIn jäsenopiskelijakunnat saa monia etuja:

• Koulutukset: Opiskelijakunnan on mahdollista tilata koulutukset jäsenhintaan
• Tapahtumat: Jäsenopiskelijakunnat voi lähettää yhden (1) osallistujan maksutta SAKKIn valtakunnallisiin tapahtumiin, mikäli tapahtuma on hänelle ensimmäinen SAKKIn viikonlopputapahtuma. 
• Tukea rekisteröintiin: SAKKI maksaa jäsenopiskelijakuntiensa kulut yhdistyksen rekisteröinnistä.
• Vaikuttamismahdollisuuksia: Jäsenopiskelijakuntana pääsee myös paremmin vaikuttamaan SAKKIn linjoihin, kuten toimintasuunnitelmaan, poliittiseen ohjelmaan ja uuden hallituksen kokoonpanoon. Jäsenopiskelijakunta saa lähettää yhden varsinaisen ja yhden varajäsenen liittokokoukseen jokaista alkavaa 100 SAKKIn jäsenyyden maksanutta kohtaan.

SAKKIn asiantuntijat myös auttavat ja tukevat opiskelijakunta- ja yhdistystoiminnan kiemuroissa: olipa luvassa sitten sääntöuudistus, ideapankin totaalinen tyhjentyminen tai mikä tahansa muu ongelma, voit aina olla yhteydessä asiantuntijoihimme.

Ja mikä parasta, jäsenyys on täysin maksutonta!

Muut valtakunnalliset opiskelijajärjestöt:

Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry 

Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto – SAKU ry

Muut yhteistyötahot

Yhteistyö kannattaa aina. Opiskelijakunta voi järjestää tapahtumia yhdessä muiden tahojen kanssa tai pyytää yhteistyötahoja sponsoroimaan järjestämiään tapahtumia. Opiskelijakunta voi samalla edistää ammattiin opiskelevien äänen kuulumista olemalla aktiivisesti yhteydessä ja tekemällä yhteistyötä eri tahojen kanssa.

• Ammattiliitot ja niiden paikallisosastot
• Muiden oppilaitosten opiskelijakunnat (toinen ja kolmas aste)
• Kaupungin nuorisotoimi ja kulttuuritoimi
• Kunnan tai kaupungin nuorisovaltuusto 
• Seurakunnan nuorisotyö
• Paikalliset yhdistykset ja harrastusseurat
• Oppilaitoksen alumniyhdistys