“En valehtele yhtään, kun sanon, että omissa amiksen oppilaissa on käytännössä lukutaidottomia.”

“Sain aika pian liian vaativan opettajan maineen, kun oletin, että nuoret osaavat sentään lukea ja kirjoittaa.”

Nämä amisopettajien kommentit nostettiin esille 12.3.2021  Ylen Marja Sannikka -ajankohtaisohjelmassa, jossa käsiteltiin toisen asteen ammatillisen koulutuksen tilannetta. Keskustelu ei keskittynyt opiskelijoiden lukutaidon ympärille, mutta koska suomalaislasten ja -nuorten lukutaito on myös tilastojen valossa selkeästi heikentynyt, aihetta on tärkeää tarkastella lisää. Esimerkiksi PISA-tuloksista on käynyt ilmi, että osaamisessa on tapahtunut laskua lähes koko 2000-luvun ajan. Lisäksi tutkimus paljastaa, että perhetaustan vaikutus lukutaitoon on kasvanut – alimman sosioekonomisen ryhmän tulokset ovat huonontuneet vuodesta 2009 lähtien. 

Kun puhutaan lukutaidosta, monet ajattelevat sen tarkoittavan mekaanista taitoa tunnistaa vaikkapa sanoja ja lauseita. Lukutaitoon liittyy kuitenkin myös luettavan tekstin ymmärtäminen, käyttäminen ja arvioiminen. Kyse on siis selkeästi laajemmasta kokonaisuudesta. Tänä päivänä sillä voidaan viitata myös medialukutaitoon sekä tiedonhakuvalmiuksiin. 

Miksi lukutaito on niin tärkeä asia? Sen avulla voimme ymmärtää paremmin oikeuksiamme, kiinnittyä yhteiskuntaan ja tulkita informaatiota, jota kohtaamme esimerkiksi tiedotusvälineiden sekä sosiaalisen median kautta. Sen avulla voimme ehkäistä syrjäytymistä, jolloin voimme vaikuttaa myös muihin yhteiskunnallisiin epäkohtiin kuten rasismiin, joita syrjäytyminen voi osaltaan ruokkia. Lukutaito siis vahvistaa yhteiskunnallista tasa-arvoa.

Ammatillisen koulutuksen reformin myötä yksilöllistyvät opintopolut ovat lisänneet opiskelijoiden omaa vastuuta opintojen edistämisestä. Tarve hyvälle lukutaidolle on siis amiksissa nykyään entistä suurempi. Samalla lähiopetusta on kuitenkin karsittu. Kasvanut työelämäpainotteisuus saa myös pohtimaan, missä määrin lukutaitoa tuetaan osana työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Tilanne asettaa opiskelijat, jotka painivat heikon lukutaidon kanssa, haavoittuvaiseen asemaan. SAKKIn Amisbarometri -kyselyistä käy ilmi, että lukivaikeudet vaikuttavat useilla amiksilla opintojen suorittamiseen. Mahdollisuudet jatko-opintoihin ovat heikommat, ja riski jättää opinnot kokonaan kesken on suurempi. Tällöin myös syrjäytyminen saattaa kurkistella nurkan takaa.

Laki ammatillisesta koulutuksesta edellyttää, että ammatillisten opintojen tulisi taata kaikille yhtäläiset mahdollisuudet jatko-opintoihin, ja koulutuksen pitäisi tukea myös osallisuutta yhteiskunnassa. Jos halutaan, että lain sisältö toteutuu myös käytännössä, lähiopetuksen määrää tulisi lisätä ja äidinkielen opetuksen resursseja tulisi kasvattaa. Yhteiskunnassa pitäisi myös aktiivisesti viestiä siitä, miksi lukutaito on elämän avaintaito. Tiedon ja toimien pitäisi tavoittaa myös ne sosioekonomiset ryhmät, joissa lukutaito on nykyisin heikommissa kantimissa. On tärkeää, että laadukkaaseen äidinkielen opetukseen satsataan jo perusasteella, jotta kaikilla opiskelijoilla olisi hyvät lähtötaidot toiselle asteelle siirryttäessä. Onneksi työ on jo käynnissä esimerkiksi Opetushallituksen lukutaitostrategian, Lukuliikkeen ja hankkeiden muodossa. Jos edellä mainittuihin asioihin ei panosteta, meillä on Suomessa iso joukko henkilöitä, jotka joutuvat valmistumisen jälkeen kohtaamaan heikon lukutaidon tuomat haasteet eri elämän osa-alueilla. Näistä ongelmista kärsii aina ensisijassa yksilö, sitten myös yhteiskunta.

Järjestämme toukokuussa amisten tekstitaitojen vahvistamiseen tähtäävän etätyöpajan, jossa aihetta lähestytään rap-lyriikoiden kautta. Pohjana toimii Sanat haltuun -hanke. Työpajaa tulee vetämään rap-artisti ja opettaja Are. Viestimme lisää työpajasta huhtikuun aikana. 

Sara Siponmaa, kehittämisasiantuntija