Lukiolaisten Liiton ja Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKIn Instagram-tileillä toteutettiin toukokuun alussa Puhutaan panemisesta -kampanja, jonka aikana nuoret vapaaehtoiset sekä asiantuntijat tarjosivat tietoa seksiin, tunteisiin ja seksuaalisuuteen liittyen. Kampanja toteutettiin yhteistyössä Väestöliiton kanssa.
Meille on tärkeää edistää kaikkien ihmisten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Liian moni joutuu syrjinnän ja häirinnän kohteeksi oman sukupuoli-identiteettinsä tai seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi, joten haluamme tiedon jakamisen ohella purkaa ennakkoluuloja ja auttaa nuoria olemaan omia itsejään.
Kesäkuista Pride-kuukautta juhlistaaksemme kysyimme Instagramissa, mitä nuoret haluaisivat tietää erityisesti sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta. Kysymyksiä kertyi useita ja koko laajuudessaan löydät vastaukset tästä blogista!
Huom! Mikäli jokin tekstissä käytetty termi ei ole sinulle tuttu, kannattaa tutustua myös Setan sateenkaarisanastoon.
Kysymyksiin vastaa Väestöliiton seksuaalisen hyvinvoinnin asiantuntija Viivi Sihvonen.
1. Miksi Pride on olemassa?
Priden keskeisin sanoma on yhdenvertaisuuden edistäminen ja ihmisoikeuksien toteutumisen ajaminen, eli puhumme sateenkaarevien ihmisten ihmisoikeuksien edistämisestä. Samalla moninaisuutta juhlitaan kaikessa rikkaudessaan, mutta on tärkeää tunnistaa ihmisoikeudet keskeisenä syynä sille, miksi Pride-tapahtumat ovat tärkeitä.
2. Mistä Priden nimi tulee?
Hyvä kysymys! Nimi itsessään viittaa ylpeyteen omasta seksuaalisuudesta ja sukupuolesta, mutta termi vakiintui pikkuhiljaa laajalti käytetyksi termiksi seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuuteen liittyvissä ihmisoikeustapahtumissa, -marsseilla ja liikkeenä ylipäätään. Vaikka nimi ei olisi vielä 60-luvun lopussa ollut käytössä niin vuoden 1969 New Yorkin Stonewallin mellakoita pidetään Priden alkuna. Pride-nimi vakiintui Yhdysvalloissa käyttöön 1970-luvun kuluessa ja 1980-luvulle tultaessa. Nykyään Pride on tunnettu globaalisti. Stonewallin mellakoista löydät lisää tietoa esimerkiksi tieteen termipankista.
Suomessa Priden historia alkaa Vapautuspäivistä, joita järjestettiin vuosittain 1975 alkaen. Pride-nimi vakiintui 2000-luvulla.
3. Kuka/ketkä järjestävät Priden? Miten pääsee itse järjestämään Pridea?
Priden järjestäminen riippuu paikkakunnasta ja kansalaisaktivismin toteuttamisesta paikkakunnittain. Pride-tapahtumia järjestävät Setan jäsenjärjestöt sekä yhteisöt, yhdistykset ja yritykset. Pääkaupungissamme Helsingissä järjestetään Suomen suurin Pride-tapahtuma Helsinki Pride, jonka järjestää Helsinki Pride -yhteisö. Tapahtumia järjestetään pitkälti vapaaehtoisvoimin ja mukaan varmasti pääsee melko helpostikin ottamalla rohkeasti yhteyttä. Pride-asioissa kannattaa kurkata sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen ihmisoikeusjärjestö Setan sivut.
4. Voiko kuka vaan osallistua Pridelle?
Prideille voi osallistua kuka tahansa, joka haluaa edistää sateenkaarevien tai LGBTIQA+ -ihmisten yhdenvertaisuutta ja ihmisoikeuksien toteutumista yhteiskunnassamme tai globaalisti. Usein puhutaan ”liittolaisuudesta”, millä tarkoitetaan sitä, että ihminen tukee aktiivisesti sateenkaarevia ihmisiä heidän ihmisoikeuksien edistämisessä. Käytännössä liittolaisuutta voi osoittaa eri tavoin, mutta Prideilla marssiminen on yksi tapa osoittaa tukensa ja kannanottonsa.
5. Milloin on heteroiden kuukausi?
Heteroseksuaalisuus näkyy meidän kulttuurissa laajalti ja normina katukuvassa, viihteessä, kaikkialla! Tästä syystä heteroseksuaalisuutta ei tarvitse ihmisoikeuksien näkökulmasta katsottuna nostaa erityisesti esille. Toki tavoitteena on maailma, jossa erityisiä kuukausia ei tarvita kenenkään näkökulmasta vaan moninaisuus näkyy kaikkialla vuoden ympäri. Valitettavasti tähän maailmaan meillä on vielä matkaa, mutta se on mahdollista saavuttaa, kun seksuaalisuus ja sukupuoli saavat näkyä kaikkialla kaikessa moninaisuudessaan ja tavallisuudessaan!
6. Mitä jos ei tiedä, että mistä sukupuolesta tykkää?
On hyvin tavallista, että seksuaaliseen suuntautumiseen liittyy epävarmuutta. Sitä ei kuitenkaan tarvitse määritellä ja itselle kannattaa antaa aikaa tämän pohtimiseen. On myös tärkeää olla myötätuntoinen itseä kohtaan, kun kokee epävarmuutta. On täysin ok olla epävarma ja tutkia asiaa omassa tahdissa. Ajatukset voivat selkiytyä ajan kanssa tai sitten eivät. Molemmin päin on ok!
Mikäli pohdinta tuottaa ahdistusta tai muita vaikeita tunteita, voit tulla juttelemaan esimerkiksi Väestöliiton seksuaalineuvontachattiin.
7. Miten sukupuoli ja sukupuoli-identiteetti eroavat toisistaan, vai eroavatko?
Ihmisten välisessä kohtaamisessa voidaan ajatella, että ne eivät juurikaan eroa toisistaan. Monesti sukupuolen edelleen ajatellaan virheellisesti määrittyvän ainoastaan biologisten ominaisuuksien perusteella, mutta ihminen ei ole vain biologiaa, ja tästä syystä myös sukupuoli ja sukupuoli-identiteetti riippuvat jokaisen ihmisen henkilökohtaisesta kokemuksesta oman sukupuolen suhteen.
Sukupuoli-identiteetti kuvaa siis ihmisen kokemusta omasta sukupuolesta. Tässä mielessä sukupuolella ja sukupuoli-identiteetillä voidaan viitata käytännössä samaan asiaan: ihmisen kokemukseen omasta sukupuolesta. Tämä kokemus puolestaan on se, minkä tulisi määritellä henkilön sukupuoli myös suhteessa muihin ihmisiin.
Eli käytännössä ihmisen tulisi voida olla sosiaalisessa maailmassa sitä sukupuolta, mitä hän sukupuoli-identiteetiltään on, mikäli hän siis itse toivoo sukupuolensa olevan julkinen muille. Tällä viittaan siihen, että sukupuoli-identiteetin määrittely tai määrittelemättömyys on jokaisen ihmisen henkilökohtainen asia eikä ihminen halua välttämättä syystä tai toisesta elää omassa sukupuolessaan julkisesti kaikkialla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö ihminen itse kokisi sukupuoltaan jollain tavoin.
8. Mitä jos lesbous tuntuu paremmalta, mutta olen silti ihastunut satunnaisesti myös poikiin?
Jos ihminen kokee itsensä määrittelemisen lesboksi itselle oikeaksi, niin silloin se on oikea termi. Lesbous ei välttämättä määritelmänä muutu, vaikka tulisi satunnaisia ihastumisia poikiin tai vaikkapa harrastaisi seksiä pojan kanssa. Seksuaalinen suuntautuminen on eräänlainen ulottuvuus ja veikkaisin, että ”umpihomous” tai ”umpiheterous” ovat termejä, jotka voivat joskus myös asettaa ihmisen normatiivisesti ahtaalle kokemuksensa suhteen.
Jokaisella on lupa määritellä itsensä, ja kaikenlaisiin yllättäviinkin kokemuksiin voi samaan aikaan suhtautua joustavasti ja myötätuntoisesti. Moni lesbo voi esimerkiksi kokea kiinnostuksen naisiin niin pääasialliseksi, että satunnaisesti heräävät kevyet fiilikset muita sukupuolia kohtaan eivät tunnu seksuaalisen suuntautumisen suhteen merkittäviltä.
9. Mitä on panseksuaalisuus? Entä aseksuaalisuus?
Panseksuaalisuudella tarkoitetaan usein sitä, että sukupuolta ei pidetä merkityksellisenä asiana seksuaalisen tai emotionaalisen kiinnostumisen kannalta, vaan panseksuaali voi kiinnostua seksuaalisesti tai emotionaalisesti ihmisestä – sukupuolesta riippumatta.
Aseksuaalisuus on kattokäsite eli se ei yksin avaa ihmisten henkilökohtaista kokemusta aseksuaalisuudesta. Monesti yhteistä aseksuaaleille on se, että he eivät juurikaan tai lainkaan koe seksuaalista vetovoimaa muita ihmisiä kohtaan. Aseksuaali saattaa myös kokea muuta vetovoimaa toista ihmistä kohtaan, joka on luonteeltaan esimerkiksi romanttista ja/tai emotionaalista. Aseksuaali voi myös nauttia sooloseksistä tai seksistä toisen ihmisen kanssa, vaikka seksuaalista vetovoimaa ei juuri kokisikaan.
10. Kuuluvatko aseksuaalit sateenkaariyhteisöön?
Monesti sateenkaarevuuteen liitetään aseksuaalisuus, mikä näkyy esimerkiksi termissä ”LGBTIQA+”. Samaan aikaan aseksuaali ei välttämättä automaattisesti koe kuuluvansa sateenkaariyhteisöön tai sateenkaarevuus ei välttämättä ole hänelle tärkeää.
Yhteisöön kuuluminen riippuu siis ihmisen kokemuksesta eikä ketään voida määritellä sateenkaarevaksi ulkopuolelta. Jos ihminen esimerkiksi on cissukupuolinen aseksuaali, joka määrittelee itsensä heteroromanttiseksi, voi olla ettei hän välttämättä koe sateenkaariyhteisöä itselleen tärkeäksi. Sateenkaariyhteisö pitää myös sisällään pienempiä yhteisöjä, joihin ihminen voi kokea kuuluvansa.
On kuitenkin selvää, että aseksuaalisuudesta puhutaan seksuaalisen moninaisuuden yhteydessä, ja esimerkiksi Seta tarjoaa tietoa aseksuaalisuudesta, mikä on upea asia. Aseksuaalit ovat siis tervetulleita sateenkaariyhteisöihin.
11. Voiko aseksuaali olla parisuhteessa?
Aseksuaali ihminen voi muodostaa parisuhteen siinä missä muutkin. Seksi voi olla osa suhdetta tai sitten ei. Hyvä parisuhde ei edellytä seksiä.
12. Onko aseksuaalisuus seksuaalinen suuntautuminen vai sen puute?
Aseksuaalisuus ei kuvaa seksuaalista suuntautumista vaan aseksuaali kokee vähäistä tai ei lainkaan seksuaalista vetovoimaa toiseen ihmiseen. Aseksuaali saattaa kuitenkin kokea esim. romanttista tai emotionaalista vetovoimaa toiseen ihmiseen ja tästä syystä hän saattaa määritellä romanttisen suuntautumisensa, mikä pitää sisällään ajatuksen seksuaalisesta suuntautumisesta. Aiheesta lisää seuraavassa kysymyksessä.
13. Mitkä ovat aromanttisuuden ja aseksuaalisuuden erot?
Aromanttisuudesta saatetaan puhua aseksuaalisuuden yhteydessä, mutta aromanttinen henkilö ei välttämättä ole aseksuaali. Käytännössä aromanttinen ihminen ei tunne romanttista vetovoimaa toiseen ihmiseen. Hän voi kuitenkin tuntea emotionaalista tai seksuaalista vetovoimaa toiseen ihmiseen.
Aseksuaalille voi olla tärkeää määritellä romanttinen suuntautumisensa, sillä monet aseksuaalit kokevat romanttista vetovoimaa toiseen ihmiseen, vaikka seksuaalinen vetovoima olisi vähäinen. Romanttinen suuntautuminen pitää sisällään seksuaalisen suuntautumisen. Tällöin aseksuaali saattaa kuvata itseään esimerkiksi homoromanttiseksi, eli hän voi kokea romanttista vetovoimaa samaa sukupuolta oleviin henkilöihin. Muita romanttisia suuntautumisia voivat olla esimerkiksi bi-, hetero- tai panromanttisuus.
14. Mitä tarkoittaa demiseksuaalisuus?
Demiseksuaalisuus tarkoittaa jotakuinkin sitä, että tunteakseen seksuaalista vetovoimaa toiseen ihmiseen, demiseksuaali tarvitsee luottamuksen ja ”tunneyhteyden” toiseen ihmiseen ensin. Käytännössä siis seksuaalinen vetovoima voi syntyä vasta sitten, kun on tutustunut toiseen syvemmin.
15. Mitä jos ei osaa sanoittaa omaa seksuaalista suuntautumistaan?
Tämä on tavallinen tilanne eikä sitä tarvitse osata sanoittaa. Jokaisella on lupa myös olla määrittelemättä seksuaalista suuntautumistaan. Kannattaa pyrkiä olemaan myötätuntoinen itseä kohtaan ja tutkia asiaa omassa itsessä rauhassa. Ajan kanssa kokemus sen suhteen voi selkeytyä niin, että tuntuu oikealta olla määrittelemättä tai määritellä seksuaalinen suuntautuminen.
Moni asia elämässä on ennemmin harmaalla alueella kuin mustaa tai valkoista. Epävarmuus tai määrittelemisen vaikeus ovat hyvin tavallisia kokemuksia ihmisten elämässä ja se on täysin ok!
***
Seksuaalisuuden moninaisuuden kysymyksistä löydät lisätietoa esimerkiksi Setan sivuilta tai Nuorten Väestöliiton materiaaleista.
Mikäli jokin kysymys seksissä tai seksuaalisuudessa askarruttaa, voit tulla juttelemaan asiasta Väestöliiton seksuaalineuvontachattiin asiantuntijan kanssa! Chat palvelee kesällä maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 14–18 sekä tiistaisin ja torstaisin klo 12–16 osoitteessa vaestoliitto.fi/nuoret.
Upeaa Pride-kuukautta jokaiselle! 🏳️🌈