Uutiset / 29.03.2019

Refor­min tavoit­teet eivät toteudu amma­til­li­sen koulu­tuk­sen arjessa: Osaa­mis­pis­teel­le määri­tel­tä­vä opetuk­sen määrä

Ammatillisen koulu­tusuu­dis­tuk­sen eli ns. refor­min tavoit­teet eivät vielä toteudu oppi­lai­tos­ten arjessa, ilmenee laajan opet­ta­ja­ky­se­lyn vastauk­sis­ta. Esimerkiksi opetuk­sen resurs­soin­nis­sa on suuria eroja, mikä johtuu siitä, ettei osaa­mis­pis­tei­den laajuut­ta enää määri­tel­lä amma­til­li­ses­sa koulu­tuk­ses­sa.

Ammatillisen koulu­tusuu­dis­tuk­sen eli ns. refor­min tavoit­teet eivät vielä toteudu oppi­lai­tos­ten arjessa, ilmenee laajan opet­ta­ja­ky­se­lyn vastauk­sis­ta. Esimerkiksi opetuk­sen resurs­soin­nis­sa on suuria eroja, mikä johtuu siitä, ettei osaa­mis­pis­tei­den laajuut­ta enää määri­tel­lä amma­til­li­ses­sa koulu­tuk­ses­sa.

- Lukiokoulutuksessa yhden opin­to­pis­teen edel­lyt­tä­mä tunti­mää­rä on säädet­ty täsmäl­li­ses­ti , mutta amma­til­li­ses­sa koulu­tuk­ses­sa tätä ei tehdä, joten erot ovat hurjat. Saman asian oppi­mi­seen käytet­tä­vä aika voi vaih­del­la puoles­ta tunnis­ta 24 tuntiin koulu­tuk­sen järjes­tä­jän harkin­nan mukaan, OAJ:n koulu­tus­asiain­pääl­lik­kö Nina Lahtinen kertoo.

- Myös amma­til­li­ses­sa koulu­tuk­ses­sa tarvi­taan yhtei­nen käsitys siitä, paljon­ko opetus­ta ja opis­ke­lua yhden osaa­mis­pis­teen saavut­ta­mi­nen edel­lyt­tää. Opetustuntimäärä pitää määri­tel­lä heti uuden halli­tus­kau­den alussa samalla, kun noste­taan amma­til­li­sen koulu­tuk­sen perus­ra­hoi­tus­ta, Lahtinen vaatii.

Osaamispisteet kuvaa­vat opin­toi­hin sisäl­ty­vän osaa­mi­sen katta­vuut­ta, vaikeus­as­tet­ta ja merkit­tä­vyyt­tä työelä­män ja opin­to­jen näkö­kul­mas­ta. Opettajan on yhdessä opis­ke­li­jan kanssa suun­ni­tel­ta­va, miten ja millä ajalla oppi­mi­nen tapah­tuu. Tämä on Lahtisen mukaan lähes mahdo­ton­ta, kun osaa­mis­pis­teil­tä puuttuu kritee­rit. Valtakunnallinen opetus­tun­ti­mää­rä auttai­si Lahtisen mieles­tä myös opetuk­sen yksi­löl­lis­tä­mis­tä. Tuntimäärää voitai­siin jous­ta­vas­ti vähen­tää tai lisätä opis­ke­li­jan aiem­pien opin­to­jen ja muualla hankit­tu­jen taito­jen perus­teel­la.

Osaamispisteiden sisäl­lön suuri vaih­te­lu ilmeni laajas­sa amma­til­li­sen koulu­tuk­sen kyse­lys­sä, jonka tulok­set julkis­te­taan OAJ:n järjes­tä­mäs­sä Ammatti ja sivis­tys -semi­naa­ris­sa 29.3. Opettajia pyydet­tiin arvio­maan amma­til­li­sen koulu­tuk­sen tilaa, kun reformi oli ollut voimas­sa reilun vuoden. Noin 4 000 amma­til­li­sel­le opet­ta­jal­le osoi­tet­tu kysely oli avoinna kolme viikkoa helmi‐maaliskuussa 2019 ja siihen vastasi noin 1 500 opet­ta­jaa.

 

Opiskelijoiden ryhmäy­ty­mi­nen heiken­ty­nyt

Opiskelijoiden ryhmäy­ty­mi­nen ja yhtei­söl­li­syys ovat heiken­ty­neet refor­min myötä. Näin katsoi 68 prosent­tia kyse­lyyn vastan­neis­ta opet­ta­jis­ta. Opettajat ovat huolis­saan erityi­ses­ti myöhem­min ryhmään liit­ty­vien sekä muita ujom­pien, tukea tarvit­se­vien ja eri kieli‐ ja kult­tuu­ri­taus­tais­ten opis­ke­li­joi­den ryhmäy­ty­mi­ses­tä. Opettajat arvioi­vat myös, että opis­ke­li­joi­den mahdol­li­suu­det vaikut­taa koulu­tuk­sen kehit­tä­mi­seen ovat heiken­ty­neet.

- Yksilöllisten opin­to­pol­ku­jen pelät­tiin heiken­tä­vän opis­ke­li­joi­den ryhmäy­ty­mis­tä ja yhtei­söl­li­syy­den kehit­ty­mis­tä ja riski näyttää reali­soi­tu­neen. Kyselyssä nousee esiin monia muita­kin opis­ke­li­joi­den näkö­kul­mas­ta hälyt­tä­viä huomioi­ta, kuten opetuk­sen määrän vähe­ne­mi­nen, osal­li­suu­den heik­ke­ne­mi­nen koulu­tuk­sen kehit­tä­mi­ses­sä sekä maahan­muut­ta­jien ja erityis­tä tukea tarvit­se­vien opis­ke­li­joi­den riit­tä­mä­tön tuki. Nyt vaadi­taan koulu­tuk­sen järjes­tä­jil­tä sekä opetus­hal­lin­nol­ta nopeita toimia, joilla opin­to­jen henki­lö­koh­tais­ta­mi­nen ja yhtei­söl­li­syys saadaan toimi­maan yhtä­ai­kai­ses­ti, SAKKI ry:n puheen­joh­ta­ja Elias Tenkanen tähden­tää.

- Lähes joka toinen opet­ta­ja katsoi, ettei opis­ke­li­joil­la ole riit­tä­vää toimin­ta­ky­kyä opis­kel­la ja toimia amma­tis­sa. Opiskeluvalmiudet ovat puut­teel­li­set huoles­tut­ta­van suurel­la joukol­la nuoria ja aikui­sia opis­ke­li­joi­ta, Tenkanen mureh­tii.

Oppilaitoksen ja työpai­kan yhteis­työ kanger­te­lee

- Oppilaitosten ja työpaik­ko­jen välinen yhteis­työ ei toteudu refor­min edel­lyt­tä­mäl­lä tavalla. Ellei tilanne kohene, opetuk­sen laatu on vaaras­sa heiketä ja yrityk­set kärsi­vät jatkos­sa­kin pahasta osaa­ja­pu­las­ta, kommen­toi kyselyn tulok­sia Ammattitaitoa yhdessä -hank­keen vetäjä, hanke­pääl­lik­kö Ilkka Vuorikuru Työväen Sivistysliitosta.

Vuorikuru uskoo, että lisä­re­surs­se­ja amma­til­li­seen koulu­tuk­seen saat­tai­si olla luvassa, minkä vuoksi olisi­kin kriit­ti­ses­ti arvioi­ta­va, millai­sia resurs­se­ja tarvi­taan ja mihin ne pitäisi kohdis­taa.

Reformin perus­idea­na oli, että opis­ke­li­jat oppivat yhä enemmän työpai­koil­la oppi­lai­tok­sen sijaan. Yhteistyö oppi­lai­tok­sen ja työpaik­ko­jen välillä näyttää kuiten­kin ontuvan. Kyselyyn vastan­neis­ta opet­ta­jis­ta 60 prosent­tia kertoi, ettei­vät he pysty riit­tä­vän usein käymään työpai­kal­la ohjaa­mas­sa opis­ke­li­jaa. Vain alle puolet opet­ta­jis­ta katsoi, että heillä on riit­tä­väs­ti tilai­suuk­sia keskus­tel­la työpaik­kaoh­jaa­jien kanssa.

Vastaajista 67 prosent­tia on sitä mieltä, ettei työpai­kal­la ole riit­tä­viä resurs­se­ja opis­ke­li­jan ohjaa­mi­seen ja arvioin­tiin. Reilut 70 prosent­tia vastaa­jis­ta totesi, ettei työpai­kan luot­ta­mus­mies tiennyt opis­ke­li­jan läsnä­olos­ta työpai­kal­la.

Kysely toi esille opet­ta­jien huolen myös erityi­so­pe­tuk­sen tilasta. Vain 35 prosent­tia vastaa­jis­ta katsoi, että oppi­lai­tok­sen erityi­so­pet­ta­ja­re­surs­sit ovat riit­tä­vät. Kaksi kolmes­ta vastaa­jas­ta arvioi, että työpai­koil­la tarvi­taan lisää osaa­mis­ta erityis­tä tukea tarvit­se­vien opis­ke­li­joi­den ohjaa­mi­seen ja tuke­mi­seen.

 

Jatkuva haku ei vielä toimi

Reformi muutti opis­ke­li­jak­si hakeu­tu­mis­ta, jossa ollaan siir­ty­mäs­sä ympä­ri­vuo­ti­seen jatku­vaan hakuun. Jatkuva haku ei käytän­nös­sä kuiten­kaan tarkoi­ta, että opis­ke­lun voisi aloit­taa milloin tahansa, jos vapaita opis­ke­lu­paik­ko­ja ei ole. Opintojen aloit­ta­mi­sa­jan­koh­tia on kuiten­kin aiempaa enemmän, esimer­kik­si kolmes­ta kuuteen vuodes­sa.

Kysely paljas­ti huomat­ta­via eroja amma­til­lis­ten oppi­lai­tos­ten opinto‐ohjauksessa. Joissakin oppi­lai­tok­sis­sa ei ole lain­kaan opinto‐ohjaajaa, vaikka lain mukaan opis­ke­li­jal­la on oikeus saada henki­lö­koh­tais­ta ja muuta tarpeel­lis­ta opinto‐ohjausta.

OAJ on vaati­nut vähin­tään yhtä opinto‐ohjaajaa 200 opis­ke­li­jaa kohti. Tavoitteen toteut­ta­mi­nen maksai­si 32 miljoo­naa euroa.

Ammatillisen koulu­tuk­sen opet­ta­ja­ky­se­lyn toteut­ti­vat Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Opetushallituksen toteut­ta­ma Zoomi‐hanke, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto Sakki ry ja Työväen Sivistysliitto TSL sekä amma­til­lis­ta erityi­so­pe­tus­ta tarjoa­va Kiipulan ammat­tio­pis­to.

 

lisä­tie­dot:

koulu­tus­asian­pääl­lik­kö Nina Lahtinen, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, puh. 050 341 3964

puheen­joh­ta­ja Elias Tenkanen, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto Sakki ry, puh. 044 7530 581

hanke­pääl­lik­kö Ilkka Vuorikuru, Työväen Sivistysliitto TSL, puh. 040 457 0734

apulais­reh­to­ri Anne Saari, Kiipulan ammat­tio­pis­to, puh. 040 905 2884

projek­ti­pääl­lik­kö Sanna Pensonen, koor­di­noi­va Zoomi‐hanke, toteut­ta­ja­na Opetushallitus, puh. 0295 331 675