Blogi / 25.01.2019

Tukeeko uusi rahoi­tus­jär­jes­tel­mä maahan­muut­ta­ja­taus­tais­ten opis­ke­li­joi­den opin­to­ja?

Opetus‐ ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riö julkai­si viime viikol­la Maahanmuuttajien koulu­tus­po­lut ja integroin­ti — kipu­pis­teet ja toimenpide‐ehdotukset III -julkai­sun, jossa esitel­lään toimen­pi­tei­tä maahan­muut­ta­jien koulut­tau­tu­mi­sen ja integroi­tu­mi­sen edis­tä­mi­sek­si. Luonnollisesti myös amma­til­li­nen koulu­tus nousi rapor­tis­sa merkit­tä­vään rooliin, sillä amma­til­li­sel­la koulu­tuk­sel­la on merkit­tä­vä rooli maahan­muut­ta­jien osaa­mi­sen ja inte­graa­tion edis­tä­jä­nä. Julkaisussa kiin­ni­te­tään huomio­ta oikei­siin kipu­koh­tiin ja haas­tei­siin, joihin tulee lähi­vuo­si­na kehit­tää ratkai­su­ja sekä seurata jo tehty­jen muutos­ten vaiku­tuk­sia.

Ammattiin opis­ke­le­vien näkö­kul­mas­ta kehitys‐ ja toimenpide‐ehdotuksista kaksi nousee ylitse muiden. Ensimmäinen koskee uusien toimenpide‐ ja rahoi­tus­lain­sää­dän­nön vaiku­tus­ten arvioin­tia maahan­muut­ta­ja­taus­tais­ten opis­ke­li­joi­den saamaan opetuk­seen ja tukeen. Ehdotuksissa esite­tään, että edus­kun­nan edel­lyt­tä­män toiminta‐ ja rahoi­tus­la­kien yleisen arvioin­nin ohessa toteu­tet­tai­siin arvioin­ti, joka keskit­tyi­si erityi­ses­ti muutos­ten vaiku­tuk­siin maahan­muut­ta­ja­taus­tais­ten opis­ke­li­joi­den opis­ke­luun ja opin­toi­hin pääsyyn.

Uudessa amma­til­li­sen koulu­tuk­sen lain­sää­dän­nös­sä ei ole yksit­täis­tä rahoitus‐ tai toimenpide‐elementtiä, joka olisi suun­nat­tu erityi­ses­ti maahan­muut­ta­ja­taus­tais­ten opis­ke­li­joi­den osaa­mi­sen kehit­tä­mi­seen osana amma­til­li­sen tutkin­non suorit­ta­mis­ta. Toki VALMA‐opintojen sekä oppi­mis­val­miuk­sia edis­tä­vien opin­to­jen avulla voidaan tukea maahan­muut­ta­ja­taus­tais­ten opis­ke­li­joi­den osaa­mi­sen kehit­ty­mis­tä, mutta niiden toimin­ta­lo­giik­ka ei tue koko­nais­val­tais­ta opin­to­jen aikais­ta tukea. Ammatilliseen koulu­tuk­seen valmis­ta­va koulu­tus eli VALMA ei ole varsi­nai­seen ammat­tiin johta­vaa koulu­tus­ta ja rahoi­tus­la­ki mahdol­lis­taa oppi­mis­val­miuk­sia tukevan koulu­tuk­sen tarjoa­mi­sen opis­ke­li­jal­le vain puolen vuoden ajaksi (toki koulu­tuk­sen järjes­tä­jä voi omakus­tan­tei­ses­ti tarjota tukea pidem­mäk­si aikaa).

Rahoituslaissa ei siis ole mitään yksit­täis­tä element­tiä, joka tukisi esimer­kik­si eril­lis­tä kielio­pe­tus­ta tai yhteis­kun­nal­lis­ten ja työelä­mä­val­miuk­sien kehit­tä­mis­tä läpi amma­til­li­sen tutkin­non suorit­ta­mi­sen. Huolena onkin, että amma­til­li­sen koulu­tuk­sen järjes­tä­jät tarjoa­vat maahan­muut­ta­jao­pis­ke­li­joil­le vain pakol­li­set YTO‐aineiden sisäl­tä­mät kieli‐, yhteiskunta‐ ja työelä­mä­osaa­mi­sen koko­nai­suu­det, jotka eivät vält­tä­mät­tä ole riit­tä­viä katta­via opis­ke­li­jan kiin­nit­tä­mi­sek­si suoma­lai­seen yhteis­kun­taan ja työelä­mään.

Toinen kehi­ty­seh­do­tus koskee amma­til­lis­ten opet­ta­jien ja työpaik­kaoh­jaa­jien kieli‐ ja kult­tuu­rio­saa­mi­sen kehit­tä­mis­tä. Kieli‐ ja kult­tuu­rio­saa­mi­nen ovat entistä keskei­sem­mäs­sä roolis­sa myös aine‐ ja ammat­tio­pet­ta­jien työssä. Monimuotoisten opis­ke­lu­ryh­mien ohjaus ja esimer­kik­si heikom­mal­la kielio­saa­mi­sel­la opetuk­ses­sa mukana olevien opis­ke­li­joi­den huomioi­mi­nen opetuk­ses­sa edel­lyt­tää opet­ta­jal­ta oikeita peda­go­gi­sia taitoja, jotta koko opis­ke­li­ja­ryh­män opetus ja oppi­mi­nen sujuu jous­ta­vas­ti ja tehok­kaas­ti. Kulttuurien moni­nai­suu­den tunte­mus on myös keskei­nen taitoa opet­ta­jil­le ja muulle oppi­lai­tok­sen henki­lö­kun­nal­le, jotta voidaan varmis­taa oppi­lai­tok­sen ja opis­ke­li­ja­ryh­mien työrau­ha sekä ehkäis­tä mahdol­lis­ten konflik­tien kehit­ty­mi­nen oppi­lai­to­syh­tei­sös­sä. Kielitietoisen oppi­mi­sen huomioi­mi­nen myös työpai­kal­la tapah­tu­vas­sa oppi­mi­ses­sa vaatii lisää panok­sia ja työpaik­kaoh­jaa­jien koulu­tuk­sis­sa tulee huomioi­da myös kult­tuu­ri­seen moni­nai­suu­teen liit­ty­vät kysy­myk­set.

Voit tutus­tua toimenpide‐ehdotuksiin opetus‐ ja kult­tu­ri­mi­nis­te­riön netti­si­vuil­la.

asiantuntija (koulutuspolitiikka, vaikuttaminen, edunvalvonta)

Samuli Maxenius