Blogi / 07.11.2017

Sote-soppa ja kiis­tel­ty maakun­ta­uu­dis­tus vaikut­ta­vat amik­siin

Sosiaali- ja terveys­pal­ve­lu­jen uudis­tus­ta on tehty kohta 10 vuotta ja nyt jälleen sen sano­taan olevan lähellä. Julkinen keskus­te­lu ja mediaot­si­kot keskit­ty­vät hallin­toon, valta­tais­te­luun ja maakun­tien määrän. Miten tämä vaikut­taa nuoriin, entäs onko tällä vaiku­tuk­sia amik­siin?

Maakuntauudistus vaikut­taa nuorten elämään monella tavalla, kuten se vaikut­taa vanhem­pien­kin elämään. Sote-uudistuksen tavoite on lisätä ennal­taeh­käi­syä ja paran­taa valin­nan­va­paut­ta. Enemmän panos­tuk­sia suuhy­gie­nis­tei­hin, vähem­män kallii­ta juuri­hoi­to­ja hammas­lää­kä­rien teke­mä­nä. Koulu- ja opis­ke­li­ja­ter­vey­den­huol­to eli koulun terk­ka­rit ja koulu­lää­kä­rit siir­ty­vät maakun­nan työn­te­ki­jöik­si. Amisopiskelija on jatkos­sa­kin laaduk­kaan oppilas- ja opis­ke­li­ja­ter­vey­den­huol­lon turva­ver­kon piiris­sä, mutta päätök­siä näistä tehdään maakun­ta­ta­sol­la.

Koulun yhtey­des­sä olevien sote-palvelujen lisäksi jokai­nen suoma­lai­nen valit­see itsel­leen oman sote-keskuksen. Jokainen on jatkos­sa­kin siis julkis­ten sote-palvelujen asiak­kaa­na ellei valitse itse yksi­tyis­tä yritys­tä tai muuta palve­lun tuot­ta­jaa. Jo 15-vuotias voi valita itsel­leen oman sote-keskuksen ja varmas­ti juuri nuoret tulevat olemaan isojen terveys­yri­tys­ten valta­van mark­ki­noin­nin kohde­ryh­mä.

Sote- ja maakun­ta­uu­dis­tuk­sen myötä 200 000 suoma­lai­sen työnan­ta­jak­si vaihtuu maakun­ta. Monien amisten harjoit­te­luso­pi­muk­set vaih­tu­vat ja tässä on paljon voitet­ta­vaa esimer­kik­si lähi­hoi­ta­jao­pis­ke­li­joil­la. Meidän nuorten on pidet­tä­vä ääntä, että maakun­nat hyödyn­tä­vät nuorten osaa­mis­ta ja avaavat paljon kesätyö- ja harjoit­te­lu­paik­ko­ja. Tätä kannat­taa amisten pitää esillä!

TE-toimistot lope­te­taan ja maakun­ta vastaa esimer­kik­si nuorten ohjaus- ja työl­li­syys­pal­ve­luis­ta. Nuorille tarvi­taan kohdis­tet­tu­ja työl­li­syys­pal­ve­lu­ja, joissa esimer­kik­si nuorta aute­taan CV:n tekoon, työpai­kan etsi­mi­seen ja työhaas­tat­te­luun valmis­tu­mi­seen.

Maakunnan päät­tä­jät vaikut­ta­vat myös nuoril­le tärkei­siin jouk­ko­lii­ken­teen asioi­hin sekä esimer­kik­si nuorten mielen­ter­veys­pal­ve­lui­hin valta­vas­ti. Kaikki 18-vuotiaat voivat äänes­tää maakun­ta­vaa­leis­sa loka­kuus­sa 2018. Sen lisäksi myös alai­käi­sil­lä nuoril­la tulee olla mahdol­li­suus vaikut­taa heitä kosket­ta­viin asioi­hin myös maakun­ta­ta­sol­la ja maakun­tien on perus­tet­ta­va maakun­nal­li­nen nuori­so­val­tuus­to.

Maakunnallinen nuori­so­val­tuus­to tarjoaa nuoril­le täysin uuden väylän vaikut­taa. Maakunnalliset nuori­so­val­tuus­tot toimi­vat samalla tavalla kuin kunnan nuori­so­val­tuus­tot, mutta katta­vat koko­nai­sen maakun­nan alueel­le pitä­mään nuorten ääntä esiin: esimer­kik­si Uudellamaalla aloit­taa 42 ja ja Pohjois-Karjalassa 28 maakun­nal­lis­ta nuori­so­val­tuu­tet­tua. Heidän joukos­saan nähdään toivot­ta­vas­ti myös innok­kai­ta amiksia nosta­mas­sa nuorten ääntä esiin!

SAKKIn blogissa vierailee kirjoittajina erilaisia asiantuntijoita ja päättäjiä.

Vieraskynä

Aleksi Koivisto
Kirjoittaja on Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton projektipäällikkö

Lue myös